Tönniesin Gemeinschaft yhteisönä: Tarkastelu sosiaalipedagogiikan yleisen ja erityisen tehtävän näkökulmasta

Community is considered to be a very important educational factor, and it is often parallelized with Tönnies’ Gemeinschaft. Gemeinschaft being translated as community, is seen as a warm and more desirable educational environment compared to a cold and calculating society (Gesellschaft). In this article Gemeinschaft is scrutinized in order to find out what kind of a community it would be, and if it was desirable as an educational environment. The research material consists of Tönnies’ Gemeinschaft und Gesellschaft, as well as two English translations and earlier studies of it. This is a hermeneutic study, and the interpretation is made from the perspective of the general and the particular tasks of social pedagogy.According to the interpretation, Gemeinschaft is an ideal concept which describes social entity based on spontaneous will called Wesenwille. From the perspective of the general and the particular task of social pedagogy, Gemeinschaft appears to provide holistic education and socialization, on the other hand it prevents criticality and emancipation, thus individual’s autonomy needs to be supported in Gemeinschaft. A desirable community may be considered to be an equal entity consisting of individuals who participate in reciprocal relationships, thus unequal and exclusive Gemeinschaft does not appear to be one. According to Tönnies, Gemeinschaft and Gesellschaft are analytical tools designed to explicate the general character of a social entity and the rationalization process of the human will. These mental constructs cannot be found anywhere in reality.Lähiyhteisöä pidetään sosiaalipedagogiikassa tärkeänä kasvatuksellisena tekijänä, ja Ferdinand Tönniesin (1855–1936) Gemeinschaft ja Gesellschaft -teorian katsotaan vaikuttaneen personalistisen sosiaalipedagogiikan teoriaperinteeseen. Yhteisöksi käännettynä Gemeinschaft välittyy lämpimänä ja tavoitellumpana kasvatusympäristönä kuin kylmäksi ja laskelmointiin perustuvaksi katsottu yhteiskunta eli Gesellschaft. Tässä artikkelissa tarkastelen, millainen yhteisömuoto Tönniesin Gemeinschaft olisi ja olisiko se sosiaalipedagogisesti tavoiteltava kasvatusympäristö. Tarkastelen Gemeinschaftia sosiaalipedagogiikan yleisen ja erityisen tehtävän näkökulmasta hermeneuttisesti. Tulkintaa rakennan Tönniesin vuonna 1887 ensimmäisen kerran julkaistun Gemeinschaft und Gesellschaft -teoksen kahdeksannen painoksen, sen englanninkielisten käännösten ja teoksesta aiemmin tehtyjen tutkimusten pohjalta.Tehdyssä tulkinnassa Gemeinschaft määrittyy ideaalikäsitteeksi, joka kuvaa yksilön spontaaniin tahtoon eli Wesenwilleen perustuvaa yhteisömuotoa. Sosiaalipedagogiikan yleisen ja erityisen tehtävän näkökulmasta tarkasteltuna Gemeinschaft tarjoaa yksilöä kokonaisvaltaisesti sivistävän ja sosialisaatiota tukevan kasvuympäristön, mutta se torjuu kriittisyyden ja emansipatoriset pyrkimykset. Tällöin muodostuu tarve yksilön autonomian tukemiseen ja reflektiivisen tietoisuuden herättämiseen. Gemeinschaftista tulkinnassa muodostunut kuva eksklusiivisena ja eriarvoisuuteen perustuvana sosiaalisena kokonaisuutena ei näyttäydy tavoiteltavana kasvuympäristönä, jos sellaisena pidetään tasavertaisessa ja vastavuoroisessa suhteessa vapaasta tahdostaan toimivien persoonien muodostamaa kokonaisuutta.Tönnies itse määrittää Gemeinschaftin ja Gesellschaftin mittavälineiksi, joilla voidaan hahmottaa reaalimaailman sosiaalisia kokonaisuuksia ja tarkastella yksilön rationaalistumiskehitystä. Reaalimaailmasta niitä tai niiden taustalla olevia tahtomuotoja ei ole mahdollista puhtaana löytää