Härkäpavun sienitaudit Suomessa vuosina 1975—1977

During 1975—1977, studies were carried out on the fungus diseases of field bean and attempts were made to find, through seed-dusting trials, suitable methods for their control. The fungal flora in a total of 43 seed lots containing 140—200 seeds each were determined. In addition, plant samples collected from farms where field beans were under cultivation and field bean cultivar trials in seven localities were analysed. The weather conditions in the growing seasons of 1975 and 1977 were rather exceptional, the former being dry and warm and the latter rainy and cool. Ripe crops were obtained from the control experiments, in which the seeds of 3—4 field bean cultivars were dusted with thiram and benomyl preparations, only in 1975 and 1976. Ascochyta fabae Speg. was rare in all the seed samples apart from those from Länsi-Hahkiala, where the degree of infection varied, depending on the cultivar, from 1.3—20 %. Botrytis fabae Sard. was rare in the seeds, B. cinerea Pers. ex Fr. quite common in 1976 and especially in 1977. The frequency of the Fusarium fungi were very great on the seeds in 1977, F. culmorum (W. G. Sm.) Sacc. and F. avenaceum (Fr.) Sacc. being the most common. A. fabae was quite common in the stand samples collected at Länsi-Hahkiala in 1975 and 1976. The chocolate spot-causing agents, B. fabae and B. cinerea, were relatively rare in all years except 1977, when some cultivars were heavily infested by B. cinerea.Vuosina 1975—1977 suoritettiin tutkimuksia härkäpavun sienitaudeista sekä pyrittiin peittauskokein selvittämään niiden torjuntaa. Tutkittiin 140—200 siementä käsittävän yhteensä 43 erän sieniflora. Lisäksi analysoitiin kaikkiaan 7:ltä eri paikkakunnalta härkäpavun lajikekokeista ja yksityisiltä viljelyksiltä kerättyjä kasvinäytteitä. Kasvukaudet 1975 ja 1977 olivat sääsuhteiltaan sangen poikkeuksellisia, edellinen kuiva ja lämmin, jälkimmäinen sateinen ja viileä. Torjuntakokeista, joissa 3—4 härkäpapulajiketta peitattiin tiraami- ja benomyylivalmisteilla, saatiin tuleentuneita satoja vain vuosina 1975 ja 1976. Luotettavia eroja peitattujen ja vastaavien peittaamattomien koejäsenten satojen välillä ei tällöin esiintynyt. V. 1975 tutkituista siemeneristä oli Primus eniten sienten saastuttama, sen jälkeen Pirhonen ja alhaisin saastuneisuusprosentti oli Arlalla. V. 1976 oli Pirhonen Mikkoa saastuneempi sekä sienten että bakteerien suhteen. V. 1977 Arla, Mikko ja Pirhonen olivat 100%:sti sienten ja bakteerien turmelemia. Ascochyta fabae Speg. oli harvinainen muissa, paitsi Länsi-Hahkialan siemennäytteissä, joissa saastuneisuusprosentti oli lajikkeesta riippuen 1.3—20; Pirhonen oli saastunein. Botrytis fabae Sard. oli siemenissä harvinainen, B. cinerea Pers. ex Fr. melko yleinen 1976 ja varsinkin 1977, jolloin Mikko-lajikkeen siemenistä oli 16 % saastunut. Fusarium-lajeista, joita esiintyi siemenissä runsaasti v. 1977, olivat yleisimmät F. culmorum (W.G. Sm.) Sacc. ja F. avenaceum (Fr.) Sacc. A.fabae oli sangen yleinen L.-Hahkialan kasvustonäytteissä vv. 1975—1976. Suklaalaikun aiheuttajat B. fabae ja B. cinerea olivat suhteellisen harvinaisia muina koevuosina paitsi 1977, jolloin B. cinerea saastutti voimakkaasti varsinkin Mikko-lajiketta