Klooratut hiilivedyt naudan lihassa, naudan maksassa ja maitotuotteissa sekä kokonaiselohopea naudan maksassa

The chlorinated hydrocarbons used in pesticides and PCB-compounds (polychlorinated biphenyls) were determined in domestic and imported beef (79 samples), cow liver (195 samples), butter (112 samples), cheese (93 samples) and milk powder (58 samples); mercury was determined in cow liver (163 samples). The domestic samples (320 samples in total) were collected from different parts of Finland. The foreign samples (270 samples in total) came mainly from the Nordic countries and Central Europe. The chlorinated hydrocarbons were determined by gas chromatography with an E.C. detector. The mercury determinations were made from freeze dried samples using a Coleman Analyzer. In the domestic samples the contents of chlorinated hydrocarbons were low and clearly below the FAO/WHO recommended limits. The pesticide quantities in the foreign samples were often higher, and in two cases the total DDT limit recommended by FAO/WHO was exceeded. The mercury contents of the livers were low and of the same magnitude in all samples examined.Torjunta-aineiden käyttöä on rajoitettu ja käytön valvontaa tehostettu Suomessa kloorattujen hiilivetyjen osalta 1970-luvun alusta alkaen ja elohopean osalta jo 1960-luvunpuolivälistä lähtien. Useiden orgaanisten yhdisteiden hajoaminen luonnossa on kuitenkin hyvin hidasta, joten niillä samoin kuin monilla metalleilla on mahdollisuus rikastua erikoisesti eläinkudoksiin ja sitä kautta elintarvikkeisiin. Kotimaisten tuotteiden ohella käytetään maassamme runsaasti ulkomaisia elintarvikkeita. Tiedot näiden sisältämistä haitallisista yhdisteistä ovat vähäiset. Tähän tutkimukseen on valittu sekä kotimainen että ulkomailta tuotu naudan liha, josta on määritetty tuhoeläinmyrkkyinä käytetyt klooratut hiilivedyt ja PCB-yhdisteet 79 näytteestä. Naudan maksasta, joka on tärkeä lihateollisuuden raaka-aineeksi käytetty tuontituote, on vastaavia määrityksiä suoritettu 195 näytteestä. Toiseksi ryhmäksi on otettu maitotuotteet, joilla on suuri kotimainen kulutus, ja lisäksi ne ovat tärkeitä vientiartikkeleita. Voinäytteitä on analysoitu 112, juustonäytteitä 93 ja maitojauhenäytteitä 58. Vuosina 1971-1973 on suoritettu kokonaiselohopeamääritykset 163 naudan maksanäytteistä, ja nämä tulokset on liitetty tähän tutkimukseen. Eri puolilta Suomea kerättyjä kotimaisianäytteitä oli kaikkiaan 320. Ulkomaisia näytteitä oli yhteensä 217 ja ne olivat etupäässä Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Kotimaisissa näytteissä torjunta-aineina käytettyjen kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet olivat alhaiset ja alittivat selvästi FAO/WHO:n suosittelemat raja-arvot. Ulkomaisten näytteiden pestisidimäärät vaihtelivat suuresti. Joissakin maissa ne olivat samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa, toisissa taas huomattavasti korkeampia. Kahdessa tapauksessa FAO/WHO:n kokonais-DDT;lle suosittelema raja-arvo ylitettiin. PCB-yhdisteiden jäämät olivat yleensä pieniä ja vaihtelivat samoissa rajoissa sekä kotimaisissa että ulkomaisissa näytteissä. Maksojen elohopeapitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa näytteissä alhaisia ja suuruusluokaltaan samanlaisia