Helminthosporium-sienten esiintymisestä viljakasvustoissa vv. 1971—1973

This study was carried out on Helminthosporium species found on cereals (Avena sativa L., Hordeum vulgare L., Triticum aestivum L., Secale cereale L.) and couch grass (Agropycon repens (L.)PB.) The objective was to ascertain their distribution and general significance in Finland. The results were obtained from samples of cereals gathered in 2040 fields all over the country during the growing season 1971 1973. The samples of couch grass (approx. 170 samples) were collected infields and the borders of fields. The fungi in all the samples were examined by microscope, using the blotter method and with cultures. Many Helminthosporium species were found to be very common and abundant on cereals, especially in 1972, throughout the country and as far as Lapland. The imperfect stages (conidia) of the fungi occurred dominantly and in abundance, whereas the perfect stages of the fungi were found only occasionally at all times. Pyrenophora tritici-repentis (Died.) Drechs. on Agropyron repens was exceptional in this respect. The most widespread and common Helminthosporium fungi were the following species: H. avenae Eidam was found to be very common and abundant in more than 60 per cent of the oat fields and in nearly 90 per cent of the localities that were studied throughout the country. These figures apply to seedlings as well. H. gramineum Rabenh. ex Schlecht was found frequently in more than 30 per cent of the spring barley fields and in about 55 per cent of the localities that were studied. It was very common and abundant in Ostrobothnia and the northern parts of the country and was frequent on six-rowed barley, too. H. teres Sacc. was found to be common and abundant in nearly 60 per cent of the spring barley fields and in nearly 90 per cent of the localities that were studied. These figures apply to the seedlings as well and are especially representative of observations made in the western and southern parts of the country. The fungus was more common on six-rowed than on two-rowed barley H. tritici-repentis Died, was found to be moderately common in southern and southwestern Finland as follows: in nearly 30 per cent of the spring wheat fields and in 40 per cent of the localities studied; in 17 per cent of the winter wheat fields and in 23 the winter rye fields; for both the latter mentioned moderate abundance was observed in more than 50 per sent of the localities studied. On Agropyron repens the fungus was very common and abundant in 50 per cent of the samples and in nearly 60 per cent of the localities studied. In addition, the perfect stage of the fungi, Pyrenophora triticirepentis (Died.) Drechs. with mature ascoma and ascospores was found in about 1/4 of the samples examined throughout the country. H. sativum Pammel, King and Bakke was found to be moderately common and abundant in about 30 per cent of the spring barley fields and in 55 per cent of the localities studied throughout the country, being most common in southern and southwestern Finland. The fungus was more common on two-rowed than on six-rowed barley. The fungus was observed to be moderately common in 9 per cent of spring wheat fields and in nearly 20 per cent of the localities studied. In all fields H. sativum appeared sporadically also in seedlings on spring barley and spring wheat as well as on the roots of barley. The fungus was found to be moderately common also in oat fields, but only in 1972, whereas on winter wheat and winter rye its occurrence was only rare and sporadic. An undetermined Helminthosporium species, like H. gramineum or H. teres, was found to be sparce but moderately common, in about 10 per cent of the spring wheat fields and in nearly 20 per cent of the localities studied. It occurred only occasionally on winter wheat and on winter rye fields. It is not known how fungi damage affects crop yields. At least H. gramineum, H. teres and H. sativum on spring barley, as well as H. avenae on oats, caused severe damage to plants and occurred commonly throughout the country.Tutkimuksessa selvitetään Helminthosporium-lajien levinneisyyttä ja merkitystä viljoilla. Tulokset perustuvat kasvukausina 1971-1973 kautta maan, etupäässä viljelijäin pelloilta kerättyihin kasvinäytteisiin (yht. 2 040 näytettä). Ohranäytteet kerättiin n. 800 pellolta 250 paikkakunnalta, kauranäytteet 415 pellolta n. 180 paikkakunnalta, kevätvehnänäytteet 220 pellolta, n. 110 paikkakunnalta, syysvehnänäytteet n. 260 pellolta n. 70 paikkakunnalta ja ruisnäytteet n. 340 pellolta n. 110 paikkakunnalta. Lisäksi tutkittiin n. 170 juolavehnänäytettä, jotka kerättiin viljapelloilta ja pientareilta n. 80 paikkakunnalta. Syynä tähän oli se, että juolavehnässä esiintyy osin samoja sieniä kuin viljoissa. Eräänä yleisimmistä viljapeltojen rikkaheinistä on sen osuus tautien levittäjänä meillä selvitettävä. Kaikki näytteet tutkittiin silmävaraisesti ja mikroskooppisesti sekä kasvatettiin kosteissa oloissa. Lisäksi viljeltiin sieniä keinoalustalla. Monien Helminthosporium-lajien todettiin esiintyvän viljojen kasvustoissa yleisenä ja runsaana kautta maan Lappia myöden. Koevuosina kesät olivat poikkeuksellisen lämpimiä, mutta samalla suuressa osassa maata vähäsateisia. Kesä 1972 oli Helminthosporium-sienten kannalta edullisin ja kesä 1973 epäedullisin, päätellen näiden sienten esiintymismääristä. Yleisimmät Helminthosporium-lajit olivat seuraavat: H. avenae Eidam esiintyi erittäin yleisenä kauralla kautta maan. Sientä todettiin lähes 90 % paikkakunnista ja yli 60 % tutkituista pelloista, joista valtaosa oli tuleentumisvaiheessa. Myös kauran oraissa todettiin sientä keväisin, varsinkin turvemailla. Sieni aiheuttaa kauran oraissa kaksi kolmilehtiasteella ruskeita viirumaisia laikkuja ja oraiden kuolemista. Tuleentumisvaiheessa ilmaantuu lehtiin oranssinpunareunaisia ruskeita laikkuja ja suurempia kuolleita solukkoalueita. Tällöin tapahtuu myös jyvien saastunta. Sieni on siemenlevintäinen. H. gramineum Rabenh. ex Schlecht., ohran viirutaudin aiheuttaja, esiintyi yleisenä kautta maan. Sientä todettiin yli ½ paikkakunnista ja yli 1/3 tutkituista pelloista. Yleisimpänä ja runsaimpana esiintyi sientä Pohjanmaalla sekä kautta Kainuun, Kuusamon ja Pohjois-Suomen. Näillä alueilla tapasi peltoja, joissa jopa 1/3 kasveista oli sienen tappamia ja kahutähkäisiä. Varsinaisilla viljanviljelyalueilla sientä esiintyi huomattavasti vähemmän. H. gramineum oli yleisempi monitahoisilla kuin kaksitahoisilla lajikkeilla. H. teres Sacc., ohran verkkolaikun ja lehtilaikun aiheuttaja, todettiin ohralla kautta maan, lähes 90 % paikkakunnista ja n. 60% tutkituista pelloista. Yleisimpänä ja runsaimpana sientä, esiintyi maan lounais- ja eteläosissa, parhailla viljanviljelyalueilla, vähiten maan pohjoisosissa päinvastoin kuin H. gramineumia. H. teres oli jossain määrin yleisempi monitahoisissa kuin kaksitahoisissa ohrissa. Sientä todettiin oraissa, joskus hyvinkin runsaana. Tuleentuvan ohran lehdissä tauti oli kuitenkin vasta runsaimmillaan. Pahimmin saastuneilla pelloilla saattoivat kaikki lehdet kuolla ennen aikojaan ja tähkät jäädä pieniksi, jopa kakuiksi. H. tritici-repentis Died, esiintyi vehnässä ja rukiissa kautta niiden viljelyalueen. Sientä todettiin kevätvehnällä 27 %, syysvehnällä 17 % ja rukiilla 23 % tutkituista pelloista ja n. 1/2 tutkituista paikkakunnista. Koevuosia oli tosin vain kaksi (1972 ja 1973) ja niiden tulokset toisistaan poikkeavia. Sientä löytyi ruskeista viiruista ja laikuista useimmiten yhdessä muiden sienten, kuten Septoria-,Puccinia- ja Fusarium-lajien sekä Erysiphegraminisen kanssa, Juolavehnällä H. tritici-repentis todettiin vielä paljon yleisempänä kuin viljoissa, n. ½ tutkituista näytteistä. Myös sienen suvullista astetta Pyrenophora tritici-repentis (Died.) Drechs. esiintyi juolavehnällä n. 1/4 kerätyistä näytteistä. Onko syy sienen yleiseen esiintymiseen meillä viljoilla löydettävissä juuri tästä, vaatii lisätutkimuksia. H. sativum Pammel, King ja Bakke todettiin viljapelloilla kautta maan. Sientä esiintyi yleisimpänä ohralla, yli ½ paikkakunnissa ja n. 1/3 tutkituista pelloista, varsinkin maan lounais- ja eteläosissa, parhailla viljanviljelyalueilla. Kaksitahoisissa lajikkeissa sieni oli yleisempi kuin monitahoisissa ohrissa. H. sativumia. esiintyi muissa viljoissa huomattavasti harvemmin kuin ohrassa. Kevätvehnällä ja kauralla todettiin sientä alle 20 % paikkakunnista ja vajaassa 10% tutkituista pelloista, syysvehnällä n, 10 % paikkakunnista ja alle 3 % tutkituista pelloista. Sientä löytyi kautta kunkin viljan viljelyalueen, kuitenkin muita yleisempänä Uudeltamaalta kauralla ja Satakunnasta kevätvehnältä sekä Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta syysvehnältä. Rukiilla todettiin H. sativumia vain kerran, (Muhos) H. sativumia todettiin vioittavan ennen muuta ohran oraita. Helminthosporium-lajien yleisyyteen Suomessa lienee useita syitä, mm, ilmasto-olot, taudinarat viljalajikkeet, peittauksen laiminlyönti, kaupasta ostetun kylvösiemenen osuuden jatkuva lisääntyminen, viljalajikkeitten vaihtuminen yhä nopeampaa tahtia, siirtyminen yhä enenevässä määrin yksipuoliseen viljanviljelyyn ja ohran viljelyalan nopea kasvu