Kasvuston tiheyden ja lämpötilan vaikutus jauhosavikan (Chenopodium album L.) ja sen sadon kehittymiseen

Pot experiments with Chenopodium album were carried out in phytotrons and outside in a roofed coolhouse in 1969—70. Number of branches per plant was higher in a sparse than in a dense stand at phytotoron temperature of 12° C. Leaf area index (LAI) was smaller, leaf area per plant larger in a sparse than in a dense stand. Root and leaf yield as well as total plant weight were larger in a sparse than in a dense stand. Total C. album yield per unit area was higher from a dense than from a sparse stand. Growth density and temperature had a notable effect on the shape of the yield curve (Figs. 4—5). Daily yield increase per plant was larger but the increase per unit area smaller in a sparse than in a dense stand. Length of the period vegetative growth of C. album was reduced and plant development accelerated at 24° C. The temperature summations required for the various developmental stages of the plant differed from each other at 24° C and 12° C. In phytotrons at 24° C plants matured in 90 days, in the coolhouse (15.4° C) in 116 days; the corresponding temperature summations were 2160° and 1837°. LAI at 24° C was at its highest during flowering and at 12° C just before flowering. The phytotron temperature of 12° C increased the weight of roots and leaves as well as the total individual weights of plants at a similar developmental stage. Portions of roots and leaves remained smaller at 24° C than at 12° C. At 12° C the most intense growth took place in an earlier stage of plant development than at 15.4°C (coolhouse) or 24° C.Tutkimukset suoritettiin astiakokeina fytotroneissa, joissa lämpötilat olivat 24° ja 12° C, sekä astiakoehallissa. Jauhosavikan haarojen lukumäärä yksilöä kohti oli suurempi harvassa kuin tiheässä kasvustossa lämpötilan fytotroneissa ollessa 12° C. Lehtialaindeksi (LAI) oli pienempi, lehtiala yksilöä kohti suurempi harvassa kuin tiheässä kasvustossa. Yksilöitten juuri- ja lehtisato seka kokonaispaino kehittyivät suuremmiksi harvassa kuin tiheässä kasvustossa. Kokonaissato pinta-alayksikköä kohti oli runsaampi tiheässä kuin harvassa kasvustossa. Kasvutiheys ja lämpötila vaikuttivat huomattavasti satokäyrän muotoon (kuvat 4—5). Kasvuston tiheys ei vaikuttanut merkitsevästi lehti- ja juurisatojen keskinäiseen suhteeseen. Sadon päivittäinen kasvu yksilöä kohti oli suurempi, lisäys pinta-alayksikköä kohti taas pienempi harvassa kuin tiheässä kasvustossa. Jauhosavikan vegetatiivisen kasvun aika lyheni ja kehitys nopeutui 24° C:n lämpötilassa. Jauhosavihan eri kehitysasteisiinsa tarvitsemat lämpötilasummat poikkesivat toisistaan 24° ja 12° C:ssa. Kasvit tuleentuivat fytotroneissa 24° C:ssa 90 vuorokaudessa ja astiakoehallissa (15.4° C) 116 vuorokaudessa vastaavien lämpötilasummien ollessa 2160° ja 1837°. Jauhosavikan LAI ja lehtiala yksilöä kohti kehittyivät suuremmiksi 12° kuin 24° C:ssa. LAI oli 24° C:ssa suurimmillaan kasvien kukkiessa ja 12° C:ssa ennen kukinnan alkamista. Fytotroneissa alhainen lämpötila (12° C) kohotti juurien ja lehtien painoa sekä kokonaispainoa yksilöä kohti kasvien ollessa samalla kehitysasteella. Juurien ja lehtien osuus sadosta muodostui pienemmäksi, varsien vastaavasti suuremmaksi 24° kuin 12° C:ssa. Lämpötila ei vaikuttanut merkitsevästi lehti- ja juurisatojen keskinäiseen suhteeseen. Lämpötilan ollessa 12° C sadon voimakkain päivittäinen kasvu tapahtui varhaisemmalla kehitysasteella kuin 15.4° (astiakoehalli) ja 24° C:ssa