Add to ORKGYliopistosta käydyssä keskustelussa perinteistä yliopiston mallia on kutsuttu sivistysyliopistoksi tai usein humboldtilaisen sivistysyliopiston malliksi. Sen haastajaksi kehittyi 1980-luvulta politiikan kielenkäytössä mm. termit innovaatioyliopisto ja huippuylipisto. Ne ilmaisivat tarvetta korostaa yliopistojen merkitystä yhteiskunnan taloudelliselle kehitykselle ja kansalliselle kilpailukyvylle. Sivistys- ja innovaatioyliopiston vastakkainasettelu on leimannut keskustelua yliopiston kehittämisestä ja sen hallinnon järjestämisestä
Luovuutta pidetään nykyisin hyvin keskeisenä tekijänä yhteiskuntien kehityksen kannalta. Sitä ei ede...
Tässä kirjoituksessa yliopistoa tarkastellaan sen sisäisten arvomaailmojen ja toimintalogiikoiden av...
Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Toim. Lea Laitinen ja Kati Mikkola. S...
Arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme, ja joskus niitä luetteloidaan erilaisten organisaatioiden ”huon...
Yliopistot ovat tietoon perustuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa yhä keskeisimpiä toimijoita. Ne tu...
Suomalaisen yliopistolaitoksen laajentamisen kausi on taittunut ja matka kohti kerrostuvaa yliopisto...
Yliopistoa on Kuopioon yritetty perustaa usein historiallisissa kriisitilanteissa. J. V. Snellman ki...
Huijarisyndroomalla tarkoitetaan uskomusta, ettei osaa mitään, ja muutkin sen kohta huomaavat. Lähes...
Uudella mekanismilla vaikuttavien kipulääkkeiden kehitys on haastavaa. Käymme läpi joitakin onnistun...
Artikkeli käsittelee sitä, miten sivistyksen käsite tulisi määritellä uudelleen talouden ensisijaisu...
Arvostelu. Arvosteltu teos : Kadonnutta ihmisyyttä etsimässä : johdatusta Johann Gottfried Herderin ...
Nieminen & Oili-Helena Ylijoki: Yliopisto – tieteen kehdosta projektimyllyksi? Yliopistollisen tutki...
Eero Tarasti: Musiikin todellisuudet: Säveltaiteen ensyklopedia. Yliopistopaino 2003. 357 s. Helsin...
Tämä kirjoitus esittelee musiikinhistorian mahdollisuuksia täydentää käsitystämme kansalaisyhteiskun...
Yliopistojen uudistaminen on edennyt ristiriitojen värittämänä. Oli kyse sitten palkkausjärjestelmä...
Luovuutta pidetään nykyisin hyvin keskeisenä tekijänä yhteiskuntien kehityksen kannalta. Sitä ei ede...
Tässä kirjoituksessa yliopistoa tarkastellaan sen sisäisten arvomaailmojen ja toimintalogiikoiden av...
Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Toim. Lea Laitinen ja Kati Mikkola. S...
Arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme, ja joskus niitä luetteloidaan erilaisten organisaatioiden ”huon...
Yliopistot ovat tietoon perustuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa yhä keskeisimpiä toimijoita. Ne tu...
Suomalaisen yliopistolaitoksen laajentamisen kausi on taittunut ja matka kohti kerrostuvaa yliopisto...
Yliopistoa on Kuopioon yritetty perustaa usein historiallisissa kriisitilanteissa. J. V. Snellman ki...
Huijarisyndroomalla tarkoitetaan uskomusta, ettei osaa mitään, ja muutkin sen kohta huomaavat. Lähes...
Uudella mekanismilla vaikuttavien kipulääkkeiden kehitys on haastavaa. Käymme läpi joitakin onnistun...
Artikkeli käsittelee sitä, miten sivistyksen käsite tulisi määritellä uudelleen talouden ensisijaisu...
Arvostelu. Arvosteltu teos : Kadonnutta ihmisyyttä etsimässä : johdatusta Johann Gottfried Herderin ...
Nieminen & Oili-Helena Ylijoki: Yliopisto – tieteen kehdosta projektimyllyksi? Yliopistollisen tutki...
Eero Tarasti: Musiikin todellisuudet: Säveltaiteen ensyklopedia. Yliopistopaino 2003. 357 s. Helsin...
Tämä kirjoitus esittelee musiikinhistorian mahdollisuuksia täydentää käsitystämme kansalaisyhteiskun...
Yliopistojen uudistaminen on edennyt ristiriitojen värittämänä. Oli kyse sitten palkkausjärjestelmä...
Luovuutta pidetään nykyisin hyvin keskeisenä tekijänä yhteiskuntien kehityksen kannalta. Sitä ei ede...
Tässä kirjoituksessa yliopistoa tarkastellaan sen sisäisten arvomaailmojen ja toimintalogiikoiden av...
Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa. Toim. Lea Laitinen ja Kati Mikkola. S...