Yliopistot ovat tietoon perustuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa yhä keskeisimpiä toimijoita. Ne tuottavat perustutkimukseen pohjautuvaa ymmärrystä, osallistuvat globaalien ja paikallisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, tuottavat soveltavaa tutkimusta ja innovaatioita sekä kouluttavat asiantuntijoita läpi alojen. Mutta mitkä tekijät ohjaavat yliopiston toimintaa? Seuraavassa katsauksessa pohdin lyhyesti sitä, mitkä voimat ohjaavat yliopistoa ja mikä tekee yliopistosta yliopiston
Artikkelissa keskustellaan yliopiston luonteesta kahdesta näkökulmasta käsin, jotka ovat yliopisto o...
Jos epävarmuus otetaan yliopisto-opetuksen kehittämisen lähtökohdaksi, kehittämisellä ei niinkään ym...
Tämän päivän yliopisto- ja tiedepolitiikan poliittis-ideologinen perusta ei ole nyt sen heikompi kui...
Suomalaisen yliopistolaitoksen laajentamisen kausi on taittunut ja matka kohti kerrostuvaa yliopisto...
Pohjoismaalaiseen yliopistokäsitykseen kuuluu näkemys, jonka mukaan koulutus luo yhteenkuuluvuutta s...
Tässä kirjoituksessa yliopistoa tarkastellaan sen sisäisten arvomaailmojen ja toimintalogiikoiden av...
Yliopistoa on Kuopioon yritetty perustaa usein historiallisissa kriisitilanteissa. J. V. Snellman ki...
Yliopistojen ja korkeakoulujen uudet strategiat eli pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelmat ovat valm...
Valta, uusi yliopistopolitiikka ja yliopistotyö Suomessa : managerialistinen hallintapolitiikka ylio...
Arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme, ja joskus niitä luetteloidaan erilaisten organisaatioiden ”huon...
Filantrooppinen yliopisto on osallistuva, mahdollistava ja avautuva. Siitä syntyy uusia näkökulmia j...
Yliopistoissa ollaan siirtymässä uuteen palkkausjärjestelmään joulukuun alussa 2005. Järjestelmään s...
Uusi yliopistolaki on merkittävä uudistus, joka lisää yliopistojen kykyä vastata tulevaisuuden haast...
Yliopistolla on miehinen historia. Nykypäivän yliopistokin on täynnä sukupuolittuneita rakenteita ja...
Yliopistojen rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina on murroksessa. Taustalla ovat laaja-alaiset muut...
Artikkelissa keskustellaan yliopiston luonteesta kahdesta näkökulmasta käsin, jotka ovat yliopisto o...
Jos epävarmuus otetaan yliopisto-opetuksen kehittämisen lähtökohdaksi, kehittämisellä ei niinkään ym...
Tämän päivän yliopisto- ja tiedepolitiikan poliittis-ideologinen perusta ei ole nyt sen heikompi kui...
Suomalaisen yliopistolaitoksen laajentamisen kausi on taittunut ja matka kohti kerrostuvaa yliopisto...
Pohjoismaalaiseen yliopistokäsitykseen kuuluu näkemys, jonka mukaan koulutus luo yhteenkuuluvuutta s...
Tässä kirjoituksessa yliopistoa tarkastellaan sen sisäisten arvomaailmojen ja toimintalogiikoiden av...
Yliopistoa on Kuopioon yritetty perustaa usein historiallisissa kriisitilanteissa. J. V. Snellman ki...
Yliopistojen ja korkeakoulujen uudet strategiat eli pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelmat ovat valm...
Valta, uusi yliopistopolitiikka ja yliopistotyö Suomessa : managerialistinen hallintapolitiikka ylio...
Arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme, ja joskus niitä luetteloidaan erilaisten organisaatioiden ”huon...
Filantrooppinen yliopisto on osallistuva, mahdollistava ja avautuva. Siitä syntyy uusia näkökulmia j...
Yliopistoissa ollaan siirtymässä uuteen palkkausjärjestelmään joulukuun alussa 2005. Järjestelmään s...
Uusi yliopistolaki on merkittävä uudistus, joka lisää yliopistojen kykyä vastata tulevaisuuden haast...
Yliopistolla on miehinen historia. Nykypäivän yliopistokin on täynnä sukupuolittuneita rakenteita ja...
Yliopistojen rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina on murroksessa. Taustalla ovat laaja-alaiset muut...
Artikkelissa keskustellaan yliopiston luonteesta kahdesta näkökulmasta käsin, jotka ovat yliopisto o...
Jos epävarmuus otetaan yliopisto-opetuksen kehittämisen lähtökohdaksi, kehittämisellä ei niinkään ym...
Tämän päivän yliopisto- ja tiedepolitiikan poliittis-ideologinen perusta ei ole nyt sen heikompi kui...