Kun suomalaista yhteiskuntaa kehitetään, tieto ja osaaminen ovat avainsanoja. Uuden yhteiskunnan, jota kutsumme tietoyhteiskunnaksi, ymmärrysyhteiskunnaksi tai tiedonhallintayhteiskunnaksi, alkuhetki ei ole tarkasti määritettävissä. Ehkä se alkoi muotoutua jo 40 vuotta sitten, jolloin Yhdysvalloissa ns. valkokaulustyöntekijöiden määrä ylitti ns. sinikaulustyöntekijöiden lukumäärän
Energiakysymys putkahtaa nykyisin esiin lähes kaikissa yhteiskunnallista kehitystä koskevissa keskus...
Tiedepolitiikan ensisijainen tehtävä on turvata tieteen vapaus. Perustutkimus tuottaa parhaimmat tul...
Tieteenalat ovat kriittisen tiedon etsinnän historiallisesti vaihtuvia muotoja, jotka kohdistuvat sa...
Matkallaan tulevaisuuteen ihmiskunta on juuri nyt purjehtimassa kohti uutta vuosituhatta. Tieteeltä ...
Artikkelissa tarkastellaan aluksi sotatieteellisen tiedon merkitystä ja kirjallisuuden merkitystä ti...
Viime vuosikymmeninä olemme yhteiskuntana käyneet läpi laajaa systeemistä murrosta. Digiajassa ja en...
Edellä esitelty (ks. Virpi Yliraudanjoki, s. 37–39) selvitys suomenkielisten akateemisten oppikirjoj...
Viime aikoina tutkimuksen ja yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on tullut tiedepoliitti...
Artikkelissa esitellään Suomen Sotatieteellisen seuran julkaisutoiminnan lähtökohtia, tavoitteita ja...
Valkeakoskelainen tohtoriopiskelija Sini Teräsahde, 32, tutkii, mikä kiikastaa aikuiskasvatusalan tu...
Reilu kymmenen vuotta sitten Suomen Akatemian silloiset tutkijaprofessorit - yhtä lukuun ottamatta -...
Kirjoitus on osa "Elämän peruskysymykset – Anssi Peräkylän 60-vuotisjuhlakirja" –kirja
Suomalaisen yhteiskunnan suhde tieteeseen ja tieteentekijöihin määrittää osaltaan yhteiskunnan menes...
Meillä kaikilla on toiveita, monilla myös pelkoja siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa ei ...
Artikkelissa tarkastellaan niitä vaiheita, jotka johtivat aikanaan Suomen itsenäistymiseen. Tarkaste...
Energiakysymys putkahtaa nykyisin esiin lähes kaikissa yhteiskunnallista kehitystä koskevissa keskus...
Tiedepolitiikan ensisijainen tehtävä on turvata tieteen vapaus. Perustutkimus tuottaa parhaimmat tul...
Tieteenalat ovat kriittisen tiedon etsinnän historiallisesti vaihtuvia muotoja, jotka kohdistuvat sa...
Matkallaan tulevaisuuteen ihmiskunta on juuri nyt purjehtimassa kohti uutta vuosituhatta. Tieteeltä ...
Artikkelissa tarkastellaan aluksi sotatieteellisen tiedon merkitystä ja kirjallisuuden merkitystä ti...
Viime vuosikymmeninä olemme yhteiskuntana käyneet läpi laajaa systeemistä murrosta. Digiajassa ja en...
Edellä esitelty (ks. Virpi Yliraudanjoki, s. 37–39) selvitys suomenkielisten akateemisten oppikirjoj...
Viime aikoina tutkimuksen ja yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on tullut tiedepoliitti...
Artikkelissa esitellään Suomen Sotatieteellisen seuran julkaisutoiminnan lähtökohtia, tavoitteita ja...
Valkeakoskelainen tohtoriopiskelija Sini Teräsahde, 32, tutkii, mikä kiikastaa aikuiskasvatusalan tu...
Reilu kymmenen vuotta sitten Suomen Akatemian silloiset tutkijaprofessorit - yhtä lukuun ottamatta -...
Kirjoitus on osa "Elämän peruskysymykset – Anssi Peräkylän 60-vuotisjuhlakirja" –kirja
Suomalaisen yhteiskunnan suhde tieteeseen ja tieteentekijöihin määrittää osaltaan yhteiskunnan menes...
Meillä kaikilla on toiveita, monilla myös pelkoja siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa ei ...
Artikkelissa tarkastellaan niitä vaiheita, jotka johtivat aikanaan Suomen itsenäistymiseen. Tarkaste...
Energiakysymys putkahtaa nykyisin esiin lähes kaikissa yhteiskunnallista kehitystä koskevissa keskus...
Tiedepolitiikan ensisijainen tehtävä on turvata tieteen vapaus. Perustutkimus tuottaa parhaimmat tul...
Tieteenalat ovat kriittisen tiedon etsinnän historiallisesti vaihtuvia muotoja, jotka kohdistuvat sa...