Perinteisesti tieto historiasta on koulukirjoissa ja opetussuunnitelmissa välitetty suurena kertomuksena, mikä tarkoittaa "Aatamista atomiaikaan" etenevää tarinaa, jota pitää koossa punainen lanka. Ei ole kauan siitä, kun erityisesti kotimaan historia esitettiin kansakunnan tarinana, jossa varhaisimmatkin vaiheet ennakoivat vuosisatojen kuluttua toteutuvaa kansallisvaltiota. Esihistoria saattoi vielä 1950-luvun oppikirjoissa olla "heimoitsenäisyyden aika", 1200-luvun Tuomas-piispa kansallisen edun nimessä hallitseva johtaja ja nuijamiehet 1500-luvulla samoin kuin Anjalan miehet 1700-luvulla itsenäisyysmiehiä. Itsenäisyys 1917 oli pitkän kehityksen väistämätön tulos
Historia on silmällä pidettävä aine niin valtioiden johtajille kuin tavallisille kansalaisille. Joht...
Historianopetusta on käytetty niin kansallisen identiteetin vahvistamiseen kuin yhteiskunnan moninai...
Tässä artikkelissa tarkastellaan peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten käsityksiä siitä, milla...
Suomen historiallinen seura on maamme Suomen vanhimpia tieteellisiä seuroja. Sen toiminta alkoi 1864...
Poliittisen historian tuotteista on tullut kauppatavaraa, jolla on omat markkinansa. Media ohjaa suu...
Historia ja historiantutkija saa haasteita ympäröivästä yhteiskunnasta. Tarkastellessani retrospekt...
Jokainen tieteenala joutuu toistuvin väliajoin miettimään omaa asemaansa tiedekentässä ja tutkimusko...
Satu Lindman, Anu Koskivirta ja Jari Eilola (toim.) Historiantutkimuksen etiikka. Gaudeamus 2017
Tutkin pro gradu -työssäni Berliinissä vuonna 2005 käyttöön vihittyä Euroopan tuhottujen juutalaiste...
Historiantutkimus ei ole nk. hyötytiede, jonka tuloksia voitaisiin muuttaa satelliiteiksi, syöpälääk...
Artikkelissa tarkastelemme 1800-luvun lopusta 2000-luvulle saakka esitettyä historian opetukseen koh...
Historiallinen identiteetti ja kollektiivinen ryhmäidentiteetti ovat tämän tutkimuksen peruskäsittei...
Historia eilen ja tänään. Historiantutkimuksen ja arkeologian suunnat Suomessa 1908–2008. Toimittane...
Historiantulkinta-aiheesta myös pääkirjoituksessa s. 377 - 378: Kenen tulkinnat? / Anu Lahtinen
"Miksi pitäisi opiskella historiaa, kun sitä voi lukea kirjasta?”, kysyi kerran toisen alan kollega,...
Historia on silmällä pidettävä aine niin valtioiden johtajille kuin tavallisille kansalaisille. Joht...
Historianopetusta on käytetty niin kansallisen identiteetin vahvistamiseen kuin yhteiskunnan moninai...
Tässä artikkelissa tarkastellaan peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten käsityksiä siitä, milla...
Suomen historiallinen seura on maamme Suomen vanhimpia tieteellisiä seuroja. Sen toiminta alkoi 1864...
Poliittisen historian tuotteista on tullut kauppatavaraa, jolla on omat markkinansa. Media ohjaa suu...
Historia ja historiantutkija saa haasteita ympäröivästä yhteiskunnasta. Tarkastellessani retrospekt...
Jokainen tieteenala joutuu toistuvin väliajoin miettimään omaa asemaansa tiedekentässä ja tutkimusko...
Satu Lindman, Anu Koskivirta ja Jari Eilola (toim.) Historiantutkimuksen etiikka. Gaudeamus 2017
Tutkin pro gradu -työssäni Berliinissä vuonna 2005 käyttöön vihittyä Euroopan tuhottujen juutalaiste...
Historiantutkimus ei ole nk. hyötytiede, jonka tuloksia voitaisiin muuttaa satelliiteiksi, syöpälääk...
Artikkelissa tarkastelemme 1800-luvun lopusta 2000-luvulle saakka esitettyä historian opetukseen koh...
Historiallinen identiteetti ja kollektiivinen ryhmäidentiteetti ovat tämän tutkimuksen peruskäsittei...
Historia eilen ja tänään. Historiantutkimuksen ja arkeologian suunnat Suomessa 1908–2008. Toimittane...
Historiantulkinta-aiheesta myös pääkirjoituksessa s. 377 - 378: Kenen tulkinnat? / Anu Lahtinen
"Miksi pitäisi opiskella historiaa, kun sitä voi lukea kirjasta?”, kysyi kerran toisen alan kollega,...
Historia on silmällä pidettävä aine niin valtioiden johtajille kuin tavallisille kansalaisille. Joht...
Historianopetusta on käytetty niin kansallisen identiteetin vahvistamiseen kuin yhteiskunnan moninai...
Tässä artikkelissa tarkastellaan peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten käsityksiä siitä, milla...