Kysymys tieteenhistorian edistämisestä ja organisoimisesta maassamme on viime aikoina ollut puheenaiheena sekä julkisissa että yksityisemmissä keskusteluissa. Oppi- ja aatehistorian professori Juha Manninen julkaisi aiheen tiimoilta viime vuonna Tieteessä tapahtuu -lehdessä (8/1998) laajan ja mielenkiintoisen artikkelin. Siinä hän mm. kritisoi (s. 14–15) tieteenhistorioitsijalta vaadituksi ehdotettua kaksoispätevyyttä. Siteeraan seuraavien pohdiskelujeni taustaksi laajahkosti hänen esitystään
Arvosteltu teos: Kirjeet ja historiantutkimus / toimittaneet Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen & K...
Vastine Alex Snellmanin kirjoitukseen "Olisiko jo aika tutkia esineitä? : kohti uutta tutkimusparadi...
Suomen juhlavuosi näkyy kaikkialla eikä syyttä. Se oli luontevasti nostettu myös toukokuussa pidett...
Jokainen tieteenala joutuu toistuvin väliajoin miettimään omaa asemaansa tiedekentässä ja tutkimusko...
Tieteenalat ovat kriittisen tiedon etsinnän historiallisesti vaihtuvia muotoja, jotka kohdistuvat sa...
Kasvatustieteen tiedontahto : kriittisen historian näkökulmia suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen ...
Historia ja historiantutkija saa haasteita ympäröivästä yhteiskunnasta. Tarkastellessani retrospekt...
Historia eilen ja tänään. Historiantutkimuksen ja arkeologian suunnat Suomessa 1908–2008. Toimittane...
Historiantutkimus ei ole nk. hyötytiede, jonka tuloksia voitaisiin muuttaa satelliiteiksi, syöpälääk...
Kansalliset tieteet voidaan määritellä suomalaiskansallisen projektin edistämiseen liittyviksi human...
Toinen maailmansota on Suomen lähihistorian merkittävin tapahtuma, jos merkittävyyden katsotaan määr...
Artikkelissa tarkastelemme 1800-luvun lopusta 2000-luvulle saakka esitettyä historian opetukseen koh...
Historian loputon moninaisuus on hämmentänyt niin suurta lukevaa yleisöä kuin tutkijoitakin. Jo hist...
Tutkin pro gradu -työssäni Berliinissä vuonna 2005 käyttöön vihittyä Euroopan tuhottujen juutalaiste...
Motto: Kuka on tutkinut vain Ranskan vallankumousta, ei tiedä mitään Ranskan vallankumouksesta (Alex...
Arvosteltu teos: Kirjeet ja historiantutkimus / toimittaneet Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen & K...
Vastine Alex Snellmanin kirjoitukseen "Olisiko jo aika tutkia esineitä? : kohti uutta tutkimusparadi...
Suomen juhlavuosi näkyy kaikkialla eikä syyttä. Se oli luontevasti nostettu myös toukokuussa pidett...
Jokainen tieteenala joutuu toistuvin väliajoin miettimään omaa asemaansa tiedekentässä ja tutkimusko...
Tieteenalat ovat kriittisen tiedon etsinnän historiallisesti vaihtuvia muotoja, jotka kohdistuvat sa...
Kasvatustieteen tiedontahto : kriittisen historian näkökulmia suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen ...
Historia ja historiantutkija saa haasteita ympäröivästä yhteiskunnasta. Tarkastellessani retrospekt...
Historia eilen ja tänään. Historiantutkimuksen ja arkeologian suunnat Suomessa 1908–2008. Toimittane...
Historiantutkimus ei ole nk. hyötytiede, jonka tuloksia voitaisiin muuttaa satelliiteiksi, syöpälääk...
Kansalliset tieteet voidaan määritellä suomalaiskansallisen projektin edistämiseen liittyviksi human...
Toinen maailmansota on Suomen lähihistorian merkittävin tapahtuma, jos merkittävyyden katsotaan määr...
Artikkelissa tarkastelemme 1800-luvun lopusta 2000-luvulle saakka esitettyä historian opetukseen koh...
Historian loputon moninaisuus on hämmentänyt niin suurta lukevaa yleisöä kuin tutkijoitakin. Jo hist...
Tutkin pro gradu -työssäni Berliinissä vuonna 2005 käyttöön vihittyä Euroopan tuhottujen juutalaiste...
Motto: Kuka on tutkinut vain Ranskan vallankumousta, ei tiedä mitään Ranskan vallankumouksesta (Alex...
Arvosteltu teos: Kirjeet ja historiantutkimus / toimittaneet Maarit Leskelä-Kärki, Anu Lahtinen & K...
Vastine Alex Snellmanin kirjoitukseen "Olisiko jo aika tutkia esineitä? : kohti uutta tutkimusparadi...
Suomen juhlavuosi näkyy kaikkialla eikä syyttä. Se oli luontevasti nostettu myös toukokuussa pidett...