Suunvuoro

Suomen juhlavuosi näkyy kaikkialla eikä syyttä. Se oli luontevasti nostettu myös touko­kuussa pidettyjen Kielitieteen päivien teemaksi. Vaikka joka ikinen esitys ei teemaan suoraan liittynytkään, suuressa osassa työpajoista ja yksittäisistä esitelmistä luotiin katseita kielentutkimuksen historiaan tai tulevaisuuteen – osassa molempiin. Tarkastelun kohteena olivat esimerkiksi nimistöntutkimus, Suomen kielitilanteessa tapahtuneet muutokset, diskurssintutkimus, kielitaidon arviointi sekä variaationtutkimuksen kirjo. Tarjolla oli sekä tuokiokuvia tietystä historian vaiheesta, kuten kielitieteen popularisoinnista 1900-luvun alkupuolella, että historian pitkistä kaarista, joita valotettiin esimerkiksi plenaariesitelmissä. Erika Sandmanin esitelmä muistutti sitä, miten paljon velkaa nykyinen kenttälingvistiikka on jo yli sata vuotta sitten Siperiassa matkanneille suomalaisille fennougristeille. Heikki Paunonen puolestaan havainnollisti sadassa vuodessa tapahtuneita kielenkäytön muutoksia vertailemalla Helsingin puhekieltä vuosina 1917 ja 2017. Tässä numerossa lähdetään liikkeelle historian hämäristä – paljon kauempaa kuin sadan vuoden takaa. Harri Mantila ja Matti Leiviskä tarjoavat fennistiikkaa ja arkeologiaa yhdistävässä artikkelissaan uudenlaisen selityksen eteläpohjalaismurteiden omalaatuisille piirteille. Historia on mukana myös Krista Ojutkankaan artikkelissa, jossa kirjoittaja tarkastelee sitä, millaisissa konstruktioissa mukana ja mukaan esiintyvät ja miten niiden käyttötavat ovat muuttuneet. Salla Kurhila ja Niina Lilja puolestaan tarkastelevat nykykieltä ja pureutuvat yhteen korjausaloitetyyppiin, toistoon. Artikkeli on luontevaa jatkoa viime vuonna Virittäjässä ilmestyneelle tutkimukselle, jossa tarkastellaan kootusti erilaisia arkikeskustelujen korjausaloitteita (ks. Haakana, Kurhila, Lilja & Savijärvi Virittäjä 2/2016). Artikkelien lisäksi lehdestä löytyy esittely alkusanakielestä, Kotikielen Seuran viime vuoden kuulumiset, kirja-arvioita ja väitöslektioita. Julkaisemme jälleen myös Virittäjän viimevuotisen kirjoituskilpailun satoa: Suvi Vierulan teksti kaa-partikkelin kieliopillistumisesta sijoittui siinä jaetulle ensimmäiselle sijalle. Toivottavasti havaintokirjoitus innostaa uutta opiskelijasukupolvea osallistumaan tämänvuotiseen kilpailuumme. Tarkempia ohjeita löytyy Virittäjän verkkosivuilta. Virittäjän lukija on saattanut pohtia, juhlistaako lehti jollain erityisellä tavalla Suomen merkkivuotta. Varsinaiseen erikoisnumeroon ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä jokainen Virittäjä on juhlanumero. Se, että kielitieteellistä tutkimusta tehdään suomesta ja sitä julkaistaan suomeksi, on yksi hienoimmista tavoista onnitella satavuotiasta Suomea. Siitä, että kyseessä on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys, antaa hyvän muistutuksen Miikul Pahomovin lyydin asemaa käsittelevä väitöslektio, joka julkaistaan verkkolehdessä. Hanna Lappalaine