Tässä artikkelissa kyseenalaistetaan sosiologiassa esiintyvä tapa eristää ’luonto’ sosiaalisuudesta ja nähdä ihmisten mahdolliset myötäsyntyiset ominaisuudet monoliittisina ja muuttumattomina. Sisällyttämällä sekä luonnon että kulttuurin, myötäsyntyisen ja opitun, samaan habitus-käsitteeseen, voisimme päinvastoin lähestyä dynaamista ja avointa inhimillisen toiminnan ja tottumusten teoriaa. Kirjoitus on jatkoa Tieteessä tapahtuu -lehdessä 1/2003 julkaistulle kirjoitukselle
Ateismi ja uskonto ovat olleet 2000-luvulla näkyvästi esillä länsimaisessa julkisessa keskustelussa....
Raimo Lehti: Tieteen rannalla. Pohdiskeluja tieteen arvosta ja merkityksestä, Tähtitieteellinen yhdi...
Kun joidenkin alojen spesialistit paneutuvat omalta kannaltaan tarkastelemaan toisten alojen tutkijo...
Tieteestä on monia väärinkäsityksiä. Tavallisin on tieteen yksioikoinen yhdistäminen ja samaistamine...
Tietoisuutta ei voida koskaan jäännöksettömästi selittää. Aina tarvitaan riippumaton havaitseva subj...
Aiemmin elinikäisestä oppimisesta puhuttiin oppimisen tasaarvon näkökulmasta, nyt korostetaan velvol...
Tämän artikkelin tarkoitus on pohtia sosiologian suhdetta (ihmis)luontoon. Puolustamme pyrkimystä ti...
Lyhyen artikkelin tarkoituksena on selvittää, "miksi ja miten meidän tulisi ilmatorjunnalla vastata ...
”Elinikäisestä oppimisesta on tullut hyvin tärkeä osa vallankäyttöä, korostavat sosiologit ja kasvat...
Ihmisen ääntöväylä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa noin 100 000–150 000 vuotta sitten. Sen syntyä ...
Puhe on ihmisen luontainen kommunikaatiomuoto. Se on käyttäytymispiirre,joka viime kädessä erottaa m...
Artikkeli on Suomen Sotatieteellisen Seuran kevätkokouksessa maaliskuussa 2000 pidetty ja sen jälkee...
Artikkelissa tutkitaan suomalaisissa ja virolaisissa arkikeskusteluissa esiintyvää päällekkäispuhunt...
Yhdysvaltalaisen sosiologin Richard Sennettin Työn uusi järjestys on hämmästyttävän ajankohtainen&nb...
Suomi on metsien ja metsäteollisuuden maa, sen jokainen suomalainen on oppinut jo koulun penkillä. M...
Ateismi ja uskonto ovat olleet 2000-luvulla näkyvästi esillä länsimaisessa julkisessa keskustelussa....
Raimo Lehti: Tieteen rannalla. Pohdiskeluja tieteen arvosta ja merkityksestä, Tähtitieteellinen yhdi...
Kun joidenkin alojen spesialistit paneutuvat omalta kannaltaan tarkastelemaan toisten alojen tutkijo...
Tieteestä on monia väärinkäsityksiä. Tavallisin on tieteen yksioikoinen yhdistäminen ja samaistamine...
Tietoisuutta ei voida koskaan jäännöksettömästi selittää. Aina tarvitaan riippumaton havaitseva subj...
Aiemmin elinikäisestä oppimisesta puhuttiin oppimisen tasaarvon näkökulmasta, nyt korostetaan velvol...
Tämän artikkelin tarkoitus on pohtia sosiologian suhdetta (ihmis)luontoon. Puolustamme pyrkimystä ti...
Lyhyen artikkelin tarkoituksena on selvittää, "miksi ja miten meidän tulisi ilmatorjunnalla vastata ...
”Elinikäisestä oppimisesta on tullut hyvin tärkeä osa vallankäyttöä, korostavat sosiologit ja kasvat...
Ihmisen ääntöväylä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa noin 100 000–150 000 vuotta sitten. Sen syntyä ...
Puhe on ihmisen luontainen kommunikaatiomuoto. Se on käyttäytymispiirre,joka viime kädessä erottaa m...
Artikkeli on Suomen Sotatieteellisen Seuran kevätkokouksessa maaliskuussa 2000 pidetty ja sen jälkee...
Artikkelissa tutkitaan suomalaisissa ja virolaisissa arkikeskusteluissa esiintyvää päällekkäispuhunt...
Yhdysvaltalaisen sosiologin Richard Sennettin Työn uusi järjestys on hämmästyttävän ajankohtainen&nb...
Suomi on metsien ja metsäteollisuuden maa, sen jokainen suomalainen on oppinut jo koulun penkillä. M...
Ateismi ja uskonto ovat olleet 2000-luvulla näkyvästi esillä länsimaisessa julkisessa keskustelussa....
Raimo Lehti: Tieteen rannalla. Pohdiskeluja tieteen arvosta ja merkityksestä, Tähtitieteellinen yhdi...
Kun joidenkin alojen spesialistit paneutuvat omalta kannaltaan tarkastelemaan toisten alojen tutkijo...