Understanding Green Urban Landscape — A Phenomenological Approach

Defence is held on 15.10.2021 12:00 – 14:00 https://aalto.zoom.us/j/65900972823The research grows out of an interest in green landscape in cities. The role of personal experience in shaping values is another important starting point. The aim is to understand green urban landscape profoundly, as multilayered totalities, in order to plan and design landscapes more empathetically. The dissertation explores and develops ways that phenomenology can in- form landscape analysis. Green urban landscape is explored in a cross-disciplinary manner using multiple methods. The ways to provide research material include arts-based research, analyses of the places’ design history and the results of a map-based public survey. The research makes use of phenomenology as a theoretical frame of reference and explores well-known green areas systems as case examples, primarily in Boston and Helsinki. To support a comprehensive understanding of landscape, the research introduces a phenomenology-inspired analysis framework. The analysis framework illustrates how phenomenological ideas, concepts and methods can be used in analyzing landscape, systematizing the exploration of its elements. The iteration of the framework illustrates the dimensions of landscape that different narratives make visible, seeking to capture the essential in these green sequences. The analysis framework exposes the invisible that lies under and beneath the visible, and the interplay between them. The analysis draws primarily on the concepts and approaches introduced by Husserl, Heidegger and Merleau-Ponty, as well as their later interpreters, assuming that the essential in the analyzed places will reveal itself as a result. For instance, processes of becoming are essential elements in the interpretive interface between the visible and invisible in terms of landscape, as well as the research itself, manifesting both the development and iteration of the analysis framework and the added understanding of the particular case example landscapes. The approach presented in the research, informed and inspired by phenomenology, seeks to recognize the multidimensional and multilayered character of landscape as fully as possible, acknowledging subjective experiences as intrinsic parts of landscapes’ narratives. The approach considers the multisensory experience and embraces multidisciplinarity in interpretation. The research contributes to the theory of landscape architecture by providing a starting point for holistic and empathetic landscape analysis, planning and design. As such, it adds to and complements the range of traditional methods of landscape analysis. Simultaneously, it ends up describing some particular,value-laden green urban landscapes as experienced places.Tutkimuksen perustana on kiinnostus kaupunkien vihreää maisemaa kohtaan. Toisena keskeisenä lähtökohtana on henkilökohtaisen kokemuksen merkitys suunnittelunäkemyksiä määrittävien arvojen muodostumisessa. Tutkimus pyrkii ymmärtämään vihreää kaupunkimaisemaa syvällisesti, monitasoisina kokonaisuuksina, sen eläytyvämmän suunnittelun pohjaksi Tavoitteena on tutkia ja kehittää tapoja, joilla fenomenologia voi rikastaa maiseman analysointia. Vihreää kaupunkimaisemaa tarkastellaan tieteidenvälisesti ja monimenetelmäisesti. Taideperustainen tutkimus täydentää mm. suunnitteluhistorian kuvaamista ja asukaskyselyn tuloksia tiedonkeruumenetelminä. Tutkimuksessa hyödynnetään fenomenologiaa teoreettisena viitekehyksenä ja tarkastellaan tapausesimerkkejä tunnetuista viheraluejärjestelmistä pääasiassa Bostonissa ja Helsingissä. Jotta maisemaa voisi ymmärtää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, tutkimus esittää tueksi fenomenologialähtöisen maiseman analyysikehikon. Analyysikehikolla osoitetaan miten fenomenologian ideoita, käsitteitä ja menetelmiä voidaan käyttää maiseman analysoinnissa ja systematisoida sen eri elementtien käsittelyä. Kehikko rakentuu tavoittaakseen olennaisen, kun eri ulottuvuudet näissä viheralueketjuissa tulevat näkyviksi erilaisten narratiivien eli kertomusten avulla. Analyysikehikko tuo esiin näkymättömän näkyvän alla ja havainnollistaa niiden välistä, yhteen kytkeytynyttä vuorovaikutusta. Analyysi perustuu pääasiassa Husserlin, Heideggerin ja Merleau-Pontyn sekä näiden myöhempien tulkitsijoiden käsitteisiin ja lähestymistapoihin olettaen, että olennainen näistä paikoista paljastuu analyysin tuloksena. Esimerkiksi joksikin tulemisen prosessit ovat olennainen osa niin maiseman näkyvän ja näkymättömän rajapintaa kuin itse tutkimustakin, ja ne ilmentävät sekä analyysikehikon kehittymistä että tapausesimerkkimaisemien lisääntyvää ymmärtämistä. Tutkimuksen esittämä fenomenologialähtöinen ja kyseisen filosofian innoittama lähestymistapa pyrkii ymmärtämään mahdollisimman täydesti maiseman moniulotteisen ja monikerroksisen luonteen tunnistamalla henkilökohtaisen kokemuksen arvon osana maiseman tarinaa. Lähestymistapa ottaa huomioon moniaistisen kokemuksen ja hyödyntää monitieteisyyttä tulkinnassa. Tutkimus osallistuu maisema-arkkitehtuurin teorian diskurssiin tarjoamalla lähtökohdan kokonaisvaltaiselle ja eläytyvälle maiseman analysoinnille ja suun- nittelulle ja täydentää näin perinteisiä analyysimenetelmiä. Samalla se kuvailee eräitä vihreitä kaupunkimaisemia monia arvoja sisältävinä, koettuina paikkoina