Maiseman arvot ja arvottaminen - Veteen piirrettyjä viivoja lounaissaaristossa

The rapid transition of landscapes over the last decades has raised a discussion about rural landscapes as well as landscape values and evaluation. Landscape evaluation refers to the significance of landscape assessment and particularly to the evaluation of cultural landscape. This paper introduces landscape values and evaluation through the landscape of south-western archipelago. Landscape is an ambiguous concept; the contents of which have changed and were emphasized in different ways over time. However, landscape is mainly examined as a physical entity in landscape architecture. The concept landscape considers basic ecological factors and interactions between related factors. Landscape appreciation is influenced by cultural background, personal experiences and individual likings. In addition, values and ideas of beauty are related to the corresponding historical period. The values of a landscape can be roughly divided into material and immaterial values. Characteristic features of the natural beauty of a landscape are frequently emphasized in the valuation. Different methods are used for landscape evaluation, which generally includes the landscape structure and scenery. Landscape assessment methods have changed in Europe during the last decades. Currently, evaluation is increasingly replacing landscape assessment, which describes features and identity factors of landscapes. Landscape evaluation with current methods is particularity challenging in the south-western archipelago. A diverse utilization of nature in the archipelago has lead to the development of a cultural landscape different from mainland landscapes. The landscape of the archipelago can be seen as a natural landscape; however, it includes values and significant characteristics of a cultural landscape. In addition, a zoning will help to improve the landscape assessment and land use planning of the archipelago. Different challenges are directed at the archipelago and, therefore, landscape evaluation is a remarkable factor in every respect. Moreover, the connection between landscape and legislation is examined through the study area, especially level of the regional land use plans. Landscape evaluation and willingness for protection should be seen as parts of a wider context which includes the natural transition of a landscape and even a quick change of values. The countryside can not be assumed to remain unaltered while the society is developing. Additionally, the meaning of the term 'rural area' has changed. At present, the countryside is perceived not only as a producer of food, but also as a producer of environmental values and commodities. Moreover, the vanishing of regional landscape features as well as the commercialization of rural landscapes is a current trend. However, due to the lack of accurate evaluation methods, any landscape evaluation can be questioned. Therefore, we should consider in detail why and how landscapes are evaluated. Metaphorically, the values and evaluation of landscapes are like blurred lines in the water; they are not permanent but constantly changing, with the reality remaining unclear.Maiseman nopea muutos viime vuosikymmeninä on aiheuttanut keskustelua maaseudun maisemista ja maisemien arvoista ja arvottamisesta. Arvottarninen viittaa yleensä nimenomaan kulttuurimaisemiin. Tässä työssä maiseman arvoja ja arvottamista esitellään saaristomaiseman kautta. Työssä tarkastellaan myös maiseman käsitettä ja esitellään maisema-arkkitehtuurin määritelmän lisäksi muiden tieteenalojen maisemakäsityksiä. Maisema on moniulotteinen käsite, jonka sisältö on muuttunut ja painottunut eri tavoin aikojen saatossa. Yhteiskunnalliset rakenteet ja ihanteet ovat näkyneet maiseman merkityksen ymmärtämisessä. Maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta maisemaa tarkastellaan pääosin fyysisenä kokonaisuutena, joka muodostuu ekologisista perustekijöistä sekä niiden vuorovaikutussuhteista. Yksilön kulttuurinen tausta sekä henkilökohtaiset kokemukset ja mieltymykset vaikuttavat siihen, minkälaista maisemaa hän arvostaa. Arvostukset ja kauneusihanteet ovat myös aikakauteen sidottuja. Maiseman arvot voidaan jakaa karkeasti aineellisiin ja aineettomiin. Maiseman arvottamiselle on käytössä erilaisia menetelmiä. Maiseman arvottaminen koskee yleisesti ottaen maisemarakenteen ja maisemakuvan luomaa kokonaisuutta. Maiseman arvioimismenetelmissä on tapahtunut muutoksia Euroopassa vuosikymmenten mittaan. Arvottaminen on nykyisin vaihtunut enemmän maiseman arvioinniksi. Monipuolinen hyödyntäminen on kehittänyt lounaissaaristoon alueellisesti eriytyneen kulttuurimaiseman. Maisema voi näyttäytyä luonnonmaisemana, mutta sisältää kulttuurimaisemaan liitettyjä arvoja ja merkityksiä. Vyöhykkeisyys on olennainen osa saaristomaisemaa ja sitä voidaan käyttää avuksi maiseman arvioimisessa ja maankäytön suunnittelussa. Lounaissaaristoon kohdistuu haasteita, joissa maiseman arvottaminen on merkittävässä roolissa. Esimerkkialueen kautta perehdytään lisäksi maiseman ja lainsäädännön väliseen yhteyteen erityisesti maakuntakaavan tasolla. Maiseman arvottaminen ja siihen yhdistyvä suojeluhalu pitäisi nähdä osana laajempaa kontekstia, johon liittyy muun muassa maiseman luontainen muuttuminen sekä arvojen nopeakin vaihtelu. Kulttuurimaiseman ei voida olettaa pysyvän staattisena yhteiskunnan kehittyessä. Lisäksi saariston ja maaseudun merkitys on muuttunut. Yleisenä trendinä on nykyisin maiseman alueellisten erityispiirteiden häviäminen sekä maiseman kaupallistuminen. Maiseman arvottamiseen liittyy lisäksi useita ongelmia ja haasteita. Myös koko arvottaminen voidaan kyseenalaistaa. Pitäisi pohtia miksi ja miten maisemaa arvotetaan. Maiseman arvot ja arvottaminen ovat kuin veteen piirrettyjä viivoja; ne eivät ole pysyviä vaan jatkuvasti muuttuvia