Suunnittelukimara : kolmasluokkalaisille soveltuvan suunnittelutehtävän kehittämistutkimus

One of the most important elements of the holistic craft process is the designing phase of the craft. Designing is a challenging and multi-dimensional phase in the making of a craft. However, it should be the element that provokes new insights and the joy of making. The frame of craft education in the new national core curriculum is based on the holistic craft process. According to the new curriculum, designing has more emphasis on craft education. Though the aims of the holistic craft process have already been set for the current curriculum, they haven't been achieved properly. Yet designing is the principle when learning to master skills of modelling and design thinking. The objective of this thesis was to learn how to teach designing of crafts and improve the learning of designing process towards the demands of the new curriculum in an elementary school setting. Design-based research was used as a main methodology. A designing task was prepared for third grade students and it was examined through a problem solving strategy, morphological analysis. The aims of the development were to find out the suitability of the designing task for third-graders and the quality of the actual task. Moreover, information about the possibilities to use the analysis method mentioned earlier and the experiences from learning to design this way was gathered during this study. Total of 26 participants attended from one third grade. Data consisted of video material, documents filled by the participants and the designs the students produced. The design-based research included one cycle of development and the final version of the design task is viewed with the other research findings. The outcome for this design based research setting was that the design task was applicable for third-graders. It turned out that the designing and constructing of the 'power figures' was a very special and meaningful to the participants and they experienced positive possession in making. Some of the design restrictions proved to be inaccurate and therefore hard to apply. Morphological analysis as a problem solving strategy was a successful way to mark ideas for later. Shown by the results, it is evident that any approach, e.g. a problem solving strategy, which will outline the designing process is useful in the holistic craft process. Mix, match, design! is a design that follows the new curriculum and is quite handy when planning the teaching of how to design, especially in elementary school.Käsityön suunnittelu näyttäytyy haasteellisena ja ulottuvuuksiltaan laajana, mutta oivaltamisen ja käsityön iloa ruokkivana työskentelyvaiheena käsityön oppimisessa. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti käsityö rakentuu kokonaisen käsityöprosessin ympärille. Suunnittelulla onkin käsityön oppimisessa entistä keskeisempi asema, joka kytkeytyy niin sisältöihin kuin tavoitteisiinkin. Aiemmista tavoitteista huolimatta kokonaista käsityötä ei ole onnistuttu toteuttamaan peruskoulun käsityön opetuksessa täysipainoisesti. Suunnittelu on kuitenkin kokonaisen käsityöprosessin elementti, joka tulisi hallita, jotta erilaiset mallintamisen ja ajattelun taidot oppilailla kehittyisivät. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suunnittelun opetusta lähestytään alakoulukontekstissa ja kuinka suunnittelun opetusta voidaan kehittää niin, että se vastaa tuleviin opetussuunnitelman haasteisiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kehittämistutkimusta. Kehittämisen välineenä toimi kolmannelle luokalle laadittu suunnittelutehtävä, jonka ratkaisussa hyödynnettiin ongelmanratkaisumenetelmänä morfologista analyysiä. Kehittämisen tavoitteena oli saada tietoa suunnittelutehtävän soveltuvuudesta kyseiselle luokka-astelle sekä tarkastella tehtävänannon toimivuutta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten morfologista analyysiä käytetään ja millaisia kokemuksia oppilaat saavat tällaisen suunnittelun opetuksen yhteydessä. Tutkimus toteutettiin tutkimustunneiksi nimetyillä oppitunneilla, joita oli yhteensä 10. Kolmannen luokan oppilaita osallistui yhdeltä luokalta 26. Aineisto koostui videoinneista, oppilaiden tuottamista dokumenteista sekä heidän suunnitelmistaan. Kehittäminen toteutettiin yhdessä syklissä. Suunnittelutehtävä osoittautui soveltuvaksi kolmannen luokan oppilaille. Hahmon rakentaminen oli oppilaille erityinen ja merkityksellinen prosessi, josta he saivat myönteisiä omistajuuden kokemuksia. Tehtävänannon arvioinnissa ilmeni, että kaikkia asetettuja suunnittelun rajoitteita ei voitu saman prosessin aikana huomioida. Sen sijaan morfologinen analyysi osoittautui hyödylliseksi suunnitteluformaatiksi, jonka avulla tallennettiin ideoita myöhempää varten. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että suunnittelua jäsentävät työtavat, kuten ongelmanratkaisumenetelmät auttavat lähestymään kokonaisen käsityön suunnittelua mielekkäällä tavalla. Kehittämäni Suunnittelukimara-malli on tulevan opetussuunnitelman käsityön opetusta tukeva työväline, jonka avulla opettaja voi toteuttaa suunnittelun opetusta alakoulussa