Suhteessa kohteeseen ja suhteessa toisiin : oppiminen ja vuorovaikutus opettajaopiskelijoiden suunnittelutapaamisessa

Objectives. In this research I analyzed the learning process of teacher students in a planning meeting using the expansive learning cycle and types of interaction approaches. In activity theory framework the expansive learning cycle has been applied widely in analyzing learning processes taking several years. However, few studies exist utilizing expansive cycles in analyzing short single meetings. In the activity theory framework talk and interaction have been analyzed using following types of interaction: coordination, cooperation and communication. In these studies single interaction situations have been analyzed, in which the status and power positions of participants has been very different. Interactions of self-directed teams, in which the participants are equal, have been examined very little. I am not aware of any studies, in which both learning actions of the expansive cycle and types of interaction by analyzing the same data would have been utilized. The aim of my study was to describe the process of collaborative innovative learning in a situation where the student group tries to accomplish a broad and ill-defined learning task. I aim to describe, how this planning process proceeds through different phases of learning actions of the expansive cycle. My goal is to understand and describe the transformations in the quality of interaction and transitions which are related to it. Another goal of this study is to specify the possible similarities and differences between expansive learning and types of interactions. Methods. Data of this study consisted of videotaped meetings, which were part of the study module for class teacher degree. The first meeting of the study module was chosen to be the primary research material. Five students were present in the group meeting. Transcription of the conversation was analyzed by classifying the turns of conversation following phases of the expansive cycle. After that the material was categorized again by using types of interaction. Results and conclusions. As a result of this study I was able to trace all the phases of the expansive cycle except one. Also, I was able to identify all interaction types. When I compared the two modes of analysis side by side I was able to find connecting main phases. Thus I was able to identify the interdependence between the two ways of analysis on a higher level, although I was not able to notice correlation on the level of individual phases. Based on this, I conclude that learning of the group was simultaneously specification and formulation of the object at the different phases of expansive learning and transformation of the quality of the interaction while searching for the common object.Tavoitteet. Tutkimuksessani tarkastelin opiskelijaryhmän suunnittelutapaamisen oppimisprosessia ekspansiivisen oppimisen syklin ja vuorovaikutuksen tyypittelyn näkökulmasta. Toiminnan teorian viitekehyksessä ekspansiivisen oppimisen sykliä on sovellettu laajasti pitkien useamman vuoden oppimisprosessien tarkasteluun. Sen sijaan tutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin lyhyitä yhden tapaamisen puitteissa toteutuneita ekspansiivisen oppimisen minisyklejä, ei ole juurikaan tehty. Toiminnan teorian puitteissa puhetta ja vuorovaikutusta on analysoitu vuorovaikutuksen tyyppejä, koordinaatiota, kooperaatiota ja kommunikaatiota, hyväksikäyttäen. Näissä tutkimuksissa tutkimuksen kohteena on usein ollut yksittäisiä vuorovaikutustilanteita, joissa osallistujien statuserot ja valta-asemat ovat olleet hyvin erilaisia. Sen sijaan itseohjautuvien ryhmien vuorovaikutusta, joissa osallistujat ovat keskenään tasavertaisia, on tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksia, jossa saman aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sekä ekspansiivisen syklin oppimistekoja että vuorovaikutuksen tyyppejä, en ole löytänyt. Tutkimukseni tavoitteena oli kuvata yhteisöllistä innovatiivisen oppimisen suunnitteluprosessia opiskelijaryhmän pyrkiessä suorittamaan laajaa ja epämääräisesti rajattua oppimistehtävää. Tarkoituksena on kuvata, miten tämä suunnitteluprosessi etenee ekspansiivisen syklin oppimistekojen eri vaiheiden läpikäymisenä. Tavoitteena on myös ymmärtää ja kuvailla vuorovaikutuksen laadun muuttumista ja siihen liittyviä ratkaisevia siirtymävaiheita. Tavoitteena on myös eritellä ekspansiivisen oppimisen ja vuorovaikutuksen tyypittelyn mahdollisia yhteneväisyyksiä ja eroja. Menetelmät. Aineistoni koostui luokanopettajan tutkintoon kuuluvan yhden opintojakson videoiduista kokoontumisista, joista jakson ensimmäinen suunnittelutapaaminen valikoitui tutkimuksen varsinaiseksi tutkimusaineistoksi. Tässä tutkittavassa ryhmätapaamisessa oli läsnä 5 opiskelijaa. Litteroitu keskustelu analysoitiin luokittelemalla keskustelun puheenvuorot ekspansiivisen oppimisen syklin vaiheiden mukaisesti. Tämä jälkeen aineisto luokiteltiin vuorovaikutuksen tyypittelyä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena aineistosta jäljitettiin yhtä lukuun ottamatta kaikki ekspansiivisen syklin vaiheet. Aineistosta löydettiin myös kaikki vuorovaikutuksen tyypit. Analyysitapoja rinnakkain vertailtaessa löytyi niitä yhdistävät pääjaksot. Tällöin oli mahdollista tunnistaa analyysitapojen keskinäinen riippuvuus luokittelun ylätasolla vaikka yksittäisten jaksojen tasolla korrelaatiota ei ollut välttämättä havaittavissa. Tämän perusteella voidaan sanoa, että ryhmän oppiminen oli samanaikaisesti sekä ekspansiivisten oppimisen eri vaiheissa tapahtuvaa kohteen erittelyä ja muotoilua että osanottajien vuorovaikutuksen laadullista muuttumista yhteistä kohdetta haettaessa