Suorituskykymittarit viemäriverkostojen saneeraustarpeen määrittämisessä

The condition of the sewage mains systems is widely recognized to be poor. In Finland it's been reported that only small part of the sewer pipes that are classified to be in bad condition are renewed. This fact is encouraging authorities to develop new methods for maintaining the sewers. Maintaining actions must be chosen in such a way that best available profit is got out of the limited budget. Performance Indicators are widely used in many business areas in order to measure and evaluate the quality of operations. In the field of water services using of Performance Indicators has been more and more popular lately. The aim of this research was to create a performance index that would describe the condition of the sewer system in the areas under research. The capability to undertake its tasks was the primary feature that would determine, whether the sewer needs to be rehabilitated. In this research 12 of the sewage areas of the city of Espoo were review and Performance Index was calculated for them. Performance Index was calculated out of seven indicators that describes the amount of inflow, malfunctions in the sewers and the significance of the sewer for the society and environment. The method introduced in the research is a usable way compares different sewage areas between them. The biggest problem observed in the research was, how to stress different performance indicators in the calculations. It requires human-based decisions and that causes uncertainty in the results. In the worst scenario, the user of the calculation tool may manipulate the results in order to achieve his political or ethical aims. Because of this, the calculation method must be clear and understandable. The clear documentation of the calculation also makes it easier to change the calculation algorithm, if the circumstances are changing during the usage of the method.Viemäriverkostojen huono kunto on tunnustettu tosiasia. Suomessa heikkokuntoisiksi määritellyistä viemäreistä vain murto-osa saneerataan. Tämä lisää paineita kehittää uusia menetelmiä viemäriverkostojen ylläpidon toteuttamiseen siten, että vähäisistä resursseista saadaan irti paras mahdollinen hyöty. Suorituskykymittareita käytetään yleisesti monella eri liike- ja palvelutoiminnan osa-alueella toimintojen laadun tarkkailuun ja vertailemiseen. Myös vesihuoltoalalla suorituskykymittareiden käyttäminen on yleistynyt viime vuosina. Tutkimuksessa pyrittiin luomaan eri suorituskykymittareista suorituskykyindeksi, joka kuvastaa yhtenä lukuna tarkasteltavan alueen viemäriverkoston kuntoa siten, että viemärin kyky suoriutua tehtävästään on ensisijainen kriteeri saneeraustarpeelle. Tutkimuksessa laskettiin suorituskykyindeksi 12:sta Espoon kaupungin viemäröintialueelle ja tarkasteltavat alueet jaettiin luokkiin kunnon perusteella. Suorituskykyindeksi muodostettiin seitsemästä eri suorituskykymittarista jotka kuvaavat vuotovesien määrää viemärissä, viemäreissä esiintyneitä häiriötiloja sekä viemärin toiminnan kriittisyyttä ympäristölleen. Tutkimuksessa kehitetty menetelmä on käyttökelpoinen tapa vertailla viemäröintialueita keskenään. Suurin havaittu ongelma syntyy siitä, miten eri suorituskykymittareita painotetaan keskenään laskennassa. Painotus on kokonaisuudessaan inhimillisen päätöksenteon tulos ja siihen sisältyvä epävarmuus todetaan tutkimuksessa usealla eri tavalla merkittäväksi. Pahimmillaan tämä voi avata mahdollisuuden manipuloida tuloksia esimerkiksi poliittisten tai eettisten näkökantojen vuoksi. Tästä syystä laskenta täytyy suorittaa läpinäkyvästi. Laskennan selkeä määrittely myös helpottaa laskennan kehittämistä olosuhteiden tai tavoitteiden muuttuessa