Learning English through Finnish as a foreign language

Abstract. The purpose of this case study is to investigate how English language learning happens in an environment where the language used to facilitate learning is a foreign language for the learner. The research uses sociocultural theory as basis for understanding the phenomenon as students and teacher in a multilingual classroom bring their own language and culture to an environment to engage in acquisition of a third language. The method for research was a semi-structured group interview of six individuals who all spoke a dialect of Persian and had spent two years in Finland. A thematic analysis of the interview yielded eight themes that were divided to two groups; one focused on the community level of language learning and the other on multilingualism in language learning. The community level focused on classroom and student interaction, and analysis showed that both Finnish and the L1 were used as a tool for understanding what was being taught in the classroom. Learning happened in the classroom, between peers and autodidactically, and attitudes towards learning were brought from the home country to the classroom. Motivators, outside the aim, were mostly positively related to the teacher and negatively related to competition between peers. The aim for language acquisition was English as a lingua franca. Multilingualism on the individual level was equally present in both in language acquisition and use. Finnish was used as a support for learning grammar and vocabulary especially in relation to its link as a language used in a Western culture, however the L1 was the preferred language for learning especially when students studied on their own as this language too had similarities to English to draw from. Students’ choice in language in speech reflected both preference due to proficiency as well as word choice due to linking languages to various environments. Translation was the most important tool in learning and Finnish was a useful language in this regard due to the translation programmes yielding better results in this language. Language loss was related to the proficiency in the specific language as well as how demanding the environment was as Finnish and English were both prone to language loss though Finnish less so due to being used at a school environment. The L1 was susceptible to language loss as everyday interaction did not demand as high a level of language use.Tiivistelmä. Tämän tapaustutkimuksen päämääränä on selvittää, kuinka englanninkielen opiskelu tapahtuu ympäristössä, jossa opetuskieli on oppilaalle vieras. Tutkimus käyttää lähtökohtana sosiokulttuurista teoriaa, jolloin tarkastelussa tärkeänä pidetään näkökulmaa, jossa oppilas ja opettaja tuo oman kulttuurin ja kielensä opiskeluun ja nämä yhdistyvät kieliluokassa kolmannen kielen opiskeluun. Tutkimusmetodina käytössä oli kuuden henkilön puolistrukturoitu ryhmähaastattelu, jossa kaikki osallistujat puhuivat jotain persiankielen murretta ja olivat olleet Suomessa kaksi vuotta. Haastattelun temaattisen analyysin avulla syntyi kahdeksasta teemasta kaksi suurempaa ryhmää; yksi keskittyi opiskeluun yhteisötasolla ja toinen monikielisyyteen. Opiskelu yhteisötasolla keskittyi vuorovaikutukseen sekä luokassa että oppilaiden välillä. Haastattelun analyysi osoitti, että sekä L1 että suomen kieli olivat luokassa työvälineinä, joiden avulla opetettavaa materiaalia pystyttiin ymmärtämään. Oppimista tapahtui luokassa, oppilaiden välillä, sekä autodidaktisesti ja oppilaat toivat kotimaastaan oppimiseen liittyviä asenteita. Motivaattorit, itse kielen oppimisen syyn lisäksi, liittyivät enimmäkseen positiivisesti opettajaan ja negatiivisesti oppilaiden väliseen kilpailuun. Englannin oppimisessa oppilaat tähtäsivät kielen käyttöön yhteiskielenä. Monikielinen taso keskittyy yksilön kielen opiskeluun ja oli myös näkyvissä yksilöiden kielenkäytössä. Suomea opiskelijat käyttivät sanaston ja kieliopin opiskeluun varsinkin koska suomen kieltä, kuten myös englantia, käytetään länsimaissa. Oppilaiden L1 oli silti käytössä varsinkin yksin opiskelussa, sillä myös tässä kielessä on kielellisiä yhteyksiä englannin kieleen. Oppilaiden kielivalintaan vaikutti se mitä oli mukavinta käyttää. Tämä näkyi yksittäisissä sanavalinnoissa, riippuen siitä mitä kieltä oppilas käytti tietyssä kontekstissa. Kääntäminen oli kielen oppimisessa tärkein työkalu ja suomen kieli oli tähän liittyen käytännöllinen käännösvälineiden tarkkuuden vuoksi. Kielen häviäminen liittyi paitsi kielitaitoon, myös siihen kuinka vaativaa kielenkäyttöä ympäristö vaati, sillä englanti ja suomi molemmat saattoivat kärsiä huonon kielitaidon takia, vaikkakin suomi vähemmän koska se oli koulukieli. Häviäminen näkyi myös L1-kielessä koska ympäristö ei vaatinut korkeatasoista kielenkäyttöä