At the nexus of language, identity and ideology: Becoming and being a highly proficient second language speaker of Finnish

This multiple case study focuses on second language speakers of Finnish and their lived experience of everyday language use in Finland. The participants are late multilinguals who moved to Finland and learned Finnish as adults, and have reached a very advanced second language competence in Finnish. Given that such speakers of Finnish are still often considered exceptional, the aim of the study is to explore the complex relationship between ideas about language and the position second language speakers take in the community of Finnish speakers. More specifically, drawing on perspectives from second language research, sociolinguistics and sociology, the study investigates the nexus of language ideologies about Finnish as a second language, processes of identity construction, and linguistic legitimacy. The data were collected over the course of two years and consist of qualitative interviews with twelve participants as well as ethnographic data (additional interviews, observations and recordings in different contexts of everyday life) from four focus participants. The data were analysed from the perspective of the three key concepts of ideology, identity and legitimacy, using tools from nexus analysis and narrative analysis. The study shows how the participants’ identities and practices emerge against the background of language ideologies as well as their previous experiences with language use. In the context of Finland, very advanced second language proficiency in Finnish seems to require careful identity work in social situations, and in attempting to achieve legitimacy as language users, my participants employ a number of different and partly conflicting strategies. The study grants new empirical insights into the experiences of very advanced adult second language speakers of Finnish in Finland. From a theoretical perspective, it introduces the nexus of language, identity and ideology as a novel viewpoint in research on Finnish as a second language and second language research more broadly.Tämä monitapaustutkimus keskittyy suomi toisena kielenä -puhujiin ja heidän arkikokemuksiinsa kielenkäyttäjinä Suomessa. Osallistujat ovat aikuisiässä Suomeen muuttaneita monikielisiä henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet erittäin edistyneen suomen kielen taitotason. Tällaisia suomen kielen puhujia pidetään usein edelleen poikkeuksellisina, ja tutkimuksen tavoitteena onkin tarkastella kieltä koskevien käsitysten monisyistä suhdetta toisen kielen puhujien asemaan Suomen kieliyhteisössä. Tarkemmin ottaen tutkimus käsittelee suomea toisena kielenä koskevien kieli-ideologioiden, identiteetin rakentumisen ja kielellisen legitimiteetin neksusta eli risteymää toisen kielen oppimisen tutkimuksen, sosiolingvistiikan ja sosiologian tarjoamista näkökulmista. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahden vuoden aikana, ja se koostuu kahdentoista osallistujan haastatteluista sekä laajemmasta etnografisesta aineistosta neljältä avainosallistujalta (jatkohaastattelut ja arkitilanteiden havainnointi osittain tallentaen). Aineisto analysoitiin ideologian, identiteetin ja legitimiteetin käsitteiden näkökulmasta hyödyntämällä neksusanalyysin ja narratiivisen analyysin työkaluja. Tutkimus osoittaa, miten osallistujien identiteetit ja käytänteet rakentuvat heidän kohtaamiensa kieli-ideologioiden ja heidän aiempien kielen käyttöä koskevien kokemustensa kautta. Suomen kontekstissa erittäin korkea suomi toisena kielenä -taitotaso vaikuttaa edellyttävän tarkkaa identiteettityötä sosiaalisissa tilanteissa, ja saavuttaakseen legitimiteetin kielenkäyttäjinä tutkimuksen osallistujat käyttävät erilaisia ja osittain keskenään ristiriitaisiakin strategioita. Tutkimus tuo esiin uutta empiiristä tietoa erittäin edistyneen kielitaitotason saavuttaneiden suomea toisena kielenä puhuvien aikuisten kokemuksista Suomessa. Teoreettisesti tutkimus nostaa kielen, identiteetin ja ideologian risteymän uudeksi tärkeäksi näkökulmaksi suomea toisena kielenä koskevaan tutkimukseen ja toisen kielen oppimisen tutkimukseen myös kansainvälisesti