Tieteellisestä ja spiritualiteettiin liittyvästä tiedosta : ortodoksisen teologian opiskelijoiden käsitykset lähikuvassa

This qualitative research was performed by interviewing students at late stages of their studies in orthodox theology. They were asked about their conceptions of scientific and spiritual knowledge. Further it was studied how advanced were their conceptions about scientific knowledge. Advancement of these students' conceptions of knowledge were studied by way of personal epistemology research theories. According to these theories academic thinking develops through three phases. The absolutist phase of development is followed by the phase of relativism. The most developed phase is called the evaluative phase, where students commit themselves to their own viewpoints. The following questions were asked: 1) What kind of conceptions do students of orthodox theology hold about scientific knowledge? 2) How developed are the conceptions about scientific knowledge? 3) What kind of conceptions do the students have about spiritual knowledge? 4) How do scientific knowledge and spiritual knowledge differ from each other and what kind of similarities there are according to the students? Four students participated in thematic interviews. There were ten interviews altogether. Both inductive and abductive qualitative content analysis were used as the method of analysis. Abductive analysis was used for the evaluation of the evolvement of both scientific knowledge and spiritual knowledge. Nine categories with the same name but with different contents were formed from both types of knowledge. These nine categories were processed into six upper categories. Further two upper categories were formed from the six. These two upper categories express scientific and spiritual knowledge as progressive phenomena. The interviewed students considered these two categories of knowledge different in many ways. Similarity, on the other hand, was that both of them are basically based on empirical experience. The conceptions about scientific knowledge were mostly at least on a relativist level. Knowledge about spirituality was only partly measurable and the results were not convincing. The results of this research may be used in the development of the study program of orthodox theology. Further, future research in the field of university pedagogy may benefit from the viewpoints of this research.Tässä kvalitatiivisessa haastattelututkimuksessa kartoitettiin opinnoissaan pidemmälle ehtineiden ortodoksisen teologian opiskelijoiden käsityksiä tieteellisestä ja spiritualiteettiin liittyvästä tiedosta. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka kehittyneitä näiden opiskelijoiden tietokäsitykset olivat. Tietokäsitysten kehittyneisyyttä tutkittiin tieteellistä ajattelua ja tietokäsityksiä koskevien teorioiden avulla (personal epistemology –teoriat). Näiden teorioiden mukaan tieteellinen ajattelu kehittyy karkeasti ottaen kolmen vaiheen kautta. Absolutistisesta kehitysvaiheesta siirrytään ensin relativistiseen vaiheeseen. Kehittyneintä vaihetta kutsutaan evaluativistiseksi, jolloin opiskelija sitoutuu omiin näkemyksiinsä. Vastauksia pyrittiin saamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia käsityksiä ortodoksisen teologian opiskelijoilla on tieteellisestä tiedosta? 2) Miten kehittyneitä näiden opiskelijoiden käsitykset tieteellisestä tiedosta ovat? 3)Minkälaisia käsityksiä näillä opiskelijoilla on spiritualiteettiin liittyvästä tiedosta? 4) Miten tieteellinen tieto ja spiritualiteettiin liittyvä tieto poikkeavat toisistaan tai ovat samanlaisia ortodoksisen teologian opiskelijoiden mielestä? Teemahaastatteluihin osallistui neljä opiskelijaa. Haastattelukertoja kertyi yhteensä kymmenen. Analyysimenetelminä käytettiin sekä induktiivista että abduktiivista laadullista sisällönanalyysiä. Abduktiivista analyysiä sovellettiin sekä tieteellisen tiedon että spiritualiteettiin liittyvän tiedon kehittyneisyyden arviointiin. Sekä tieteellisiä tietokäsityksiä että spirituaalisia tietokäsityksiä kuvaamaan muodostettiin kummallekin temaattisesti erilaisia luokkia. Näistä luokista kehitettiin kuusi kategoriaa, jotka luokiteltiin kahteen yläkategoriaan. Nämä yläkategoriat kuvaavat tieteellistä tietoa ja spiritualiteettiin liittyvää tietoa prosessinomaisina ilmiöinä. Näitä kahta tietolajia pidettiin monessa suhteessa erilaisina, mutta niiden yhteisenä piirteenä pidettiin sitä, että ne molemmat pohjimmiltaan perustuvat kokemuksellisuuteen. Käsitykset tieteellisestä tiedosta olivat pääsääntöisesti vähintään relativistista tasoa. Spiritualiteettiin liittyvän tiedon kehitystä voitiin ymmärrettävästi mitata vain joiltakin osin, ja tulokset eivät olleet vakuuttavia. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ortodoksisen teologian koulutusohjelman kehittämisessä. Myös yliopistopedagoginen tutkimus voi hyötyä tämän tutkimuksen näkökulmista