Muutakin kuin mormoni : identiteetit, jäsenyydet sekä identeetti- ja jäsenyysneuvottelut koulun kontekstissa vähemmistöuskontoon kuuluvien nuorten kertomina

The aim of this study was to examine identity narratives and membership narratives of religious minority youth. The theoretical framework for identity consisted of both postmodern identity theory and post-positivist realistic identity theory, thus identity is seen as changing and selectable though guided by social categories. Additionally, the aim was to examine how the youth narrate memberships and negotiate their religious values and social identity in the social context of school. The goal of the study was to analyze how young people who belong to the Church of Jesus Christ of Latter-day Saints narrate identities, memberships and identity and membership negotiations at school. Previous studies have shown that youth belonging to religious minorities often face negotiations at school, concerning their values, lifestyle and worldviews. The data consisted of five interviews of young people belonging to the Church of Jesus Christ of Latter-day Saints. The study was conducted using qualitative methods and analyzed with theme analysis of narratives. The analysis included characteristics of both narrative methods and content analysis method. Based on the results, identity and membership narratives of the youth belonging to the Church of Jesus Christ of Latter-day Saints were found to emphasize the importance of their religious membership. However, self-definition of being an ordinary young person and having many other identities besides religious identity were also highlighted. In identity and membership negotiations special importance was given to the optimization of the conditions of situations in which membership of the religious group was being discussed. The goal of the optimization was to maintain identity of an ordinary young person and to defend the multidimensionality of one's identity. The study suggests that other peoples' partly negative attitudes towards the religious group of the youth guided their agency in identity and membership negotiations. Being different was more likely to be seen positively in an in-group setting than in an out-group setting. Thus, the outcomes of the negations were influenced by the nature of the relationship the people included in the negotiations had. According to the study, youth belonging to a religions minority see their position in school positively. However, they face negotiations concerning their differing views on values and lifestyle.Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vähemmistöuskontoon kuuluvien nuorten identiteetteihin ja jäsenyyksiin liittyvää kerrontaa. Identiteettien tarkastelu pohjautui postmoderniin identiteettiteoriaan ja postpositivistiseen realistiseen identiteettiteoriaan, jolloin identiteettejä tarkasteltiin sekä yksilön valitsemina ja työstäminä että sosiaalisten kategorioiden ohjaamina. Identiteettien tarkastelussa keskeistä oli myös ajatus identiteettien narratiivisuudesta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kertomuksia jäsenyyksistä sekä identiteettien ja jäsenyyksien neuvottelemisesta. Tarkastelun kontekstina oli koulu. Tutkimuksessa selvitetään, miten Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon kuuluvat nuoret kertovat identiteeteistään, jäsenyyksistään sekä identiteetti- ja jäsenyysneuvotteluistaan koulun kontekstissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vähemmistöuskontoihin kuuluvien nuorten kohtaavan koulussa esimerkiksi arvoihinsa, elämän-tapoihinsa tai uskonnollisen ryhmän jäsenyyden arvoon liittyviä haastaviakin neuvottelutilanteita. Aineisto koostui viiden Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon kuuluvan nuoren haastattelusta. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Tutkimuksen analyysimenetelmänä oli narratiivien teema-analyysi, jossa aineistosta nostettiin esiin tutkimuksen aiheisiin liittyviä kerronnan tapoja. Analyysissa näkyi piirteitä sisällönanalyysista ja narratiivisen tutkimuksen perinteestä. Tutkimusote oli laadullinen. Tutkimuksen mukaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon kuuluvien nuorten identiteetti- ja jäsenyyskertomuksissa korostuivat uskonyhteisön jäsenyyden merkitys, tavalliseksi nuoreksi määrittyminen sekä identiteetin moninaisuuden korostaminen. Uskonto oli merkittävä vaikuttaja nuorten identiteeteille, mutta heillä oli merkittäviä identiteetin vaikuttajia ja jäsenyyskokemuksia myös uskonyhteisön ulkopuolella. Tutkimuksen mukaan valtaväestön osin negatiivinen suhtautuminen uskontoihin näytti vaikuttavan nuorten toimijuuteen identiteetti- ja jäsenyysneuvotteluissa. Neuvotteluissa korostuivat uskonnosta toisille kertomisen tilanteiden optimoiminen ja tämän kautta tavallisen nuoren identiteetin sekä identiteetin moninaisuuden puolustaminen. Kuitenkin henkilökohtainen tunteminen vaikutti neuvottelujen kulkuun, sillä sisäryhmissä erilaisuus määriteltiin ulkoryhmiä epätodennäköisemmin negatiivisesti. Tämän tutkimuksen mukaan vähemmistöuskontoon kuuluvat nuoret kokivat asemansa koulussa hyväksi. Kuitenkin koulussa kohdattiin uskontoon liittyvää erilaisuutta käsitteleviä neuvottelutilanteita