Kevätruisvehnä ja ohra kokoviljasäilörehuna lihanautojen ruokinnassa

Ohraa pidetään tällä hetkellä parhaana kokoviljasäilörehun raaka-aineena sen hyvän sulavuu-den ansiosta. Kiinnostava vaihtoehto ohralle on kevätruisvehnä, jonka satotasot ovat aiem-missa tutkimuksissa olleet huomattavasti suurempia kuin ohran. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää saavutetaanko ohra- ja kevätruisvehnäkokoviljasäilörehuilla liharotuisten sonnien ruokinnassa yhtä hyvät tuotantotulokset ja teurastili kuin nurmisäilörehuruokinnalla. Kokeessa oli viisi eri seosrehuruokintaa, joista kontrollina toimi nurmisäilörehuruokinta. Nurmisäilörehua korvattiin ohra- tai kevätruisvehnärehulla neljällä eri koeruokinnalla kahdella eri tasolla, joko 50 % tai 100 % karkearehun kuiva-aineen (ka) määrästä. Rehun syöntiä ja sonnien kasvua seu-rattiin kokeen aikana ja rehut analysoitiin laboratoriossa kokeen päätyttyä. Rehujen säilöntälaatu oli hyvä. Kokoviljojen ka-pitoisuus oli suurempi ja raakavalkuais- (RV) sekä NDF-pitoisuudet pienemmät kuin nurmirehun. Ohrasäilörehun tärkkelyspitoisuus (308 g/kg ka) oli suurempi kuin ruisvehnän (172 g/kg ka). Nurmirehun D-arvo (685 g/kg ka) ja muuntokelpoisen energian (ME) pitoisuus olivat suurempia kuin kokoviljojen. Ohrakokoviljan D-arvo (659 g/kg ka) oli taas suurempi kuin ruisvehnän (622 g/kg ka). Korvattaessa nurmirehua kevätruisvehnällä sonnien kuiva-ainesyönti ja tärkkelyksen saanti lisääntyivät ja RV:n saanti väheni suoraviivaisesti. Eläinten kasvunopeuteen ruokinnalla ei ollut vaikutusta, mutta nettokasvu hidastui suuntaa-antavasti ruisvehnärehun osuuden lisääntyes-sä. Rehun muuntosuhde (kg ka/kg elo- tai ruhopainon lisäystä) heikkeni ja RV:n parani suora-viivaisesti korvattaessa nurmea ruisvehnällä. Myös teurasprosentti ja ruhokohtainen teurastili pienenivät suoraviivaisesti korvattaessa nurmea kevätruisvehnärehulla. Kun nurmirehua kor-vattiin ohrakokoviljalla sonnien kuiva-ainesyönti, ME:n, OIV:n ja tärkkelyksen saanti sekä päi-väkasvu lisääntyivät ja RV:n saanti väheni suoraviivaisesti. Kuiva-aineen ja RV:n muuntosuh-teet, rasvaisuuspisteet ja teurastili muuttuivat käyräviivaisesti ohrarehun osuuden lisääntyes-sä. Nurmi-ohraseoksen kuiva-aineen syönti kasvukiloa kohden oli muita ruokintoja suurempi. RV:n hyväksikäyttö oli ohraruokinnalla muita parempi. Rasvaisuuspisteet olivat nurmiruokin-nalla muita ruokintoja pienemmät ja teurastili nurmi-ohraruokinnalla muita pienempi. Ruisvehnän korvatessa nurmirehua, syönti lisääntyi, mutta se ei vaikuttanut päiväkasvun nopeuteen. Teuras-% ja ruhokohtainen teurastili pienenivät, kuiva-aineen muuntosuhde heik-keni ja RV:n muuntosuhde parani. Heikommat tulokset johtuivat pääosin ruisvehnän huonom-masta sulavuudesta ja suuremmasta iNDF-pitoisuudesta verrattuna nurmirehuun. Kokeella osoitettiin, että nurmirehu voidaan korvata ohrakokoviljalla ilman tuotannon negatii-visia muutoksia ja kasvunopeutta saatiin siten jopa parannettua. Tämän saivat pääasiassa aikaan suurempi ME:n päiväkohtainen saanti. Korvattaessa puolet nurmesta ohralla teurastili pieneni heikomman lihakkuus- ja rasvaluokituksen vuoksi. Kuiva-aineen syönti teuraskiloon suhteutettuna oli suurempi kokoviljoja saaneilla sonneilla, mikä voi lisätä rehukustannuksia riippuen karkearehun tuotantokustannuksista.Barley is considered as the best small grain cereal for whole crop silage due to its good di-gestibility. An interesting alternative for barley is triticale which has had significantly higher yield in prior studies compared to barley. This study was conducted to determine the effects of triticale and barley whole crop silages on performance and carcass traits of growing beef bulls compared to grass silage-based diet. Five different total mixed rations (TMR) were compared. Grass silage based TMR was the control. Grass silage was replaced with barley or triticale whole crop silage in four other TMRs on two different levels. Either 50% or 100% of the grass silage dry matter (DM) was replaced. Intake of TMRs and live weight gain of bulls were monitored through-out the experiment and the feeds were analysed in a laboratory at the end of the experiment. The fermentation quality of the silages was good. Dry matter concentration of whole crop si-lages were higher and crude protein as well as neutral detergent fibre concentrations were lower than in grass silage. Starch concentration (308 g/kg DM) of barley silage was higher than in triticale (172 g/kg DM). D-value (685 g/kg DM) and metabolizable energy content of grass silage was higher than those of the whole crop silages. Furthermore, in barley whole crop silage D-value (659 g/kg DM) was higher than in the triticale whole crop silage (622 g/kg DM). When replacing grass with triticale, DM as well as starch intakes were increased, and crude protein intake decreased linearly. The feeding had no effect on animals’ growth rate, but car-cass gain tended to decrease as the proportion of triticale in the diet increased. Feed conver-sion (kg DM/ kg live or carcass weight gain) was less efficient and crude protein conversion improved linearly when grass silage was replaced with triticale. Also, dressing proportion de-creased linearly when replacing grass with triticale silage. When grass silage was replaced with barley silage the DM intake, ME, metabolizable protein and starch intake as well as live weight gain increased, and crude protein intake decreased linearly. Dry matter and crude pro-tein conversion ratios and fat score changed curvilinearly as proportion of barley silage in-creased. Dry matter intake of the mixture of grass and barley silages per kilogram of growth was higher compared to other diets. Barley silage diet had better crude protein utilization than other diets. Fat scores were lower with grass silage compared to other silages. As triticale replaced grass, intake increased, but that did not affect the rate of live weight gain. Dressing proportion decreased, dry matter conversion rate declined, and crude protein con-version rate improved. The results can mainly be explained by lower digestibility and higher iNDF-concentration of triticale silage compared to grass silage. The experiment showed that grass silage can be replaced with barley whole crop silage with-out negative effects on production, and growth rate was even improved with barley silage. This was mainly due to higher daily ME intake. Dry matter intake per kg carcass weight gain was higher for bulls fed with whole crop silages. That can increase feed costs depending on the production costs of the roughage