Tracing the Origins of Eucharistic Magic : On the Role of Cognitive Attraction in the Cultural Transmission of Collective Rituals

In this thesis, I analyze the process of the gradual ritualization of early Christian meals in the first four centuries CE as accompanied by the increasing popularity of beliefs in the supernatural quality of the meal elements. I advocate a general hypothesis that the long-term cultural dynamics of repetitive collective rituals is to a substantial extent driven by how they attract human cognition, an aspect which is at least as important for cultural success of concrete ritual forms as how these ritual forms are designed in respect to fulfill particular social functions. After offering a short sketch of relevant cognitive theories of ritual (Chapter 1) and introducing the perspective of cognitive historiography (Chapter 2), I turn to the historical evidence. Tracing back in time the emergence of beliefs in the supernatural quality of the meal elements in the sources from the fourth and third century, it becomes evident that these beliefs cannot be explained by a reference to changes associated with the “Turn of Constantine” (Chapter 3). Therefore, in Chapter 4, I turn to the process of gradual ritualization of early Christian meal practices over the first two centuries. To emphasize the specificity of my approach in comparison to other trends in contemporary New Testament scholarship, in Chapter 5 I elaborate my approach in detail in respect to the Lord’s Supper tradition in Paul. In Chapter 6, I move back on a more theoretical level, while introducing a computational model of the cultural transmission of rituals, which is partly based on the historical process under scrutiny.Väitöskirjassani analysoin varhaisten kristillisten aterioiden vähittäistä ritualisaatiota neljällä ensimmäisellä vuosisadalla. Tarkastelen myös sitä, miten tähän ritualisaatioon liittyi läheisesti ateria-aineksiin kohdistuvien yliluonnollisten uskomusten lisääntyminen. Väitän, että rituaalien kognitiivinen attraktiivisuus vaikuttaa merkittävästi usein toistettujen kollektiivisten rituaalien pitkän aikavälin dynamiikkaan. Attraktiivisuus on rituaalien menestyksen kannalta vähintään yhtä merkittävä tekijä kuin se, että niillä on yhteisössä tiettyjä sosiaalisia funktioita. Luvussa 1 esittelen tutkimukselle merkittävät kognitiiviset rituaaliteoriat ja luvussa 2 käsittelen kognitiivista historiantutkimusta. Tämän jälkeen analysoin historiallisia lähteitä. Luvun 3 analyysi kolmannen ja neljännen vuosisadan teksteistä osoittaa, ettei ateria-aineksiin kohdistuvia yliluonnollisia uskomuksia voi selittää ”konstantinolaiseen käänteeseen” liittyvillä muutoksilla. Tämän tulos johtaa luvussa 4 tarkastelemaan varhaisten kristillisten ateriakäytäntöjen vähittäistä ritualisaatiota kahden ensimmäisen vuosisadan aikana. Luvussa 5 syvennän lähestymistapaani ja analysoin yksityiskohtaisesti traditiota Herran ateriasta Paavalin teksteissä. Samalla avaan näkökulmani erityispiirteitä suhteessa muihin tämänhetkisiin virtauksiin Uuden testamentin tutkimuksessa. Luvussa 6 palaan teoreettisemmalle tasolle ja esittelen tietokonemallin, jonka avulla voi kuvata rituaalien kulttuurista välittymistä. Perustan mallini osittain tässä työssä tarkastelemaani historialliseen prosessiin