Rehtorien yhdistelmävirat koulunjohdon ilmiönä nyky-Suomessa

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa monipuolisesti, millaisia ilmiöitä rehtorien yhdistelmävirat koulunjohdon ratkaisuna oikeastaan ovat. Lähtökohtana on tieto siitä, että yhdistelmävirkoja on muodostettu suomalaisiin kuntiin 1990-luvun taitteesta asti, mutta silti niiden toimivuutta ei ole aiemmin tutkittu. Useat suomalaiset koulunjohdon tutkijat ovat kuitenkin viitanneet niihin. Tutkimuksessa fokus on yhdistelmävirkarehtoreiden omissa kokemuksissa, joihin peilataan myös heidän henkilöstöönsä kuuluvien opettajien näkemyksiä yhdistelmäviroista. Tarkastelussa on yhdistelmävirkarehtorin rooli kuntabyrokratiassa, arki ja työtehtävät sekä jaksamiskysymykset. Lisäksi tarkastellaan, näyttäytyvätkö yhdistelmävirat toimivina koulunjohdon ratkaisuina ja millaisia haasteita tai ongelmia niihin mahdollisesti liittyy. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla ja kyselylomakkeella. Teemahaastatteluihin valikoitui kolme mies- ja kolme naispuolista yhdistelmävirassa toimivaa rehtoria erikokoisista kouluista eri puolilta Suomea. Kaksi yhdistelmävirkarehtoreista on usean yksikön rehtoreita, kolme rehtori-sivistystoimenjohtajia ja yksi rehtori-koulutoimenjohtaja. Lomakekyselyyn vastasi 34 opettajaa neljän tutkimukseen osallistuneen yhdistelmävirkarehtorin kouluista. Päätuloksena voidaan pitää sitä, että yhdistelmävirat vaikuttavat erityisesti opettajien vastausten perusteella raskailta ja haastavilta ratkaisuilta koulunjohtamisessa. Haasteet liittyvät niin rehtorin roolin, työnkuvan ja arjen muotoutumiseen kuin myös jaksamiseen. Rehtorit itse kokevat kuitenkin pärjäävänsä yhdistelmäviroissaan yllättävän hyvin. Rehtori-sivistys- tai koulutoimenjohtajat näyttäisivät priorisoivan työssään rehtoriuteen liittyviä asioita ja useaa kouluyksikköä johtavien rehtoreiden huomio kiinnittyy selkeämmin yhteen kouluista. Opettajien kertomuksissa erityisesti sivistystoimenjohtajuuden ja rehtoriuden yhdistäminen nähtiin ongelmallisena. Toisaalta opettajat vaikuttavat olevan tyytyväisiä yhdistelmävirkarehtorien suoriutumiseen tärkeistä rehtorin tehtävistä. Tuloksista selviää myös, että yhdistelmävirkarehtorien sirpaleisessa arjessa painottuvat monenlaiset hallinnolliset työt, mutta työn ytimessä nähdään henkilöstöjohtamista, pedagogista johtamista, strategista johtamista sekä yhä enemmän muutosjohtamista ja jaettua johtajuutta. Työssä jaksamista parantavat henkilöstön osallistamisen lisäksi muun muassa kollegiaaliset tapaamiset ja erilaiset koulutukset. Tulosten perusteella voidaan todeta, että rehtorien yhdistelmävirkojen muodostaminen kuntiin luo monenlaisia haasteita. Yhdistelmävirka on vaativa ratkaisu, joka edellyttää paljon niin viranhaltijalta, koulun henkilöstöltä kuin kunnaltakin. Se, mitä koulunjohdon yhdistelmäviroille tulevaisuudessa tapahtuu, jää nähtäväksi. Asiasanat: koulun johtaminen, rehtori, yhdistelmävirkarehtori, opettaj