Asumispalvelut mielenterveys- ja päihdetyössä − palvelunkäyttäjien kokemuksia osallisuudesta : systemoitu kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa yhteenveto siitä, miten eri Euroopan maissa olevat mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asumispalvelunkäyttäjät kokevat osallisuutensa. Tavoitteena oli lisätä tietoa palvelunkäyttäjien kokemista vaikutusmahdollisuuksista ja osallisuudesta omaan hoitoonsa ja sen suunnitteluun liittyen. Työelämäkumppani Sopimusvuori Oy saa samalla käyttöönsä tuoretta tutkimustietoa tästä aihealueesta. Kirjallisuuskatsauksen tehtävänä oli määritellä, mitkä ovat asumispalvelunkäyttäjän osallisuuden kokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Aineistona käytettiin kuutta (6) tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu aikavälillä 2008 ja 2018 ja jotka käsittelevät asumispalvelunkäyttäjien osallisuuden kokemuksia. Osallisuuden tunnetta tukevia tekijöitä olivat asumispalvelunkäyttäjien kokemuksen mukaan oma asunto, valinnan mahdollisuus, itseluottamuksen ja omatoimisuuden lisääntyminen sekä oppi siitä, kuinka omaa toipumista voidaan edistää. Osallisuuden kokemusta sen sijaan heikensivät saavutetun luottamuksen menettäminen hoitohenkilökuntaa kohtaan, sosiaalisten suhteiden vähäisyys, palkkatyön ja mm. lääkitykseen liittyvä psykoedukaation puute. Moni asumispalvelunkäyttäjistä koki jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tätä erillisyyden kokemusta toisinaan voimistivat asuminen yhdessä muiden palvelunkäyttäjien kanssa. Osallisuuden kokemusta osana yhteiskuntaa heikensi myös tunne siitä, että osallistaminen oli hoitohenkilökunnan kontrolloimaa ja sitä toteutettiin vain näennäisesti. Asumispalvelunkäyttäjän tarpeet ja motivaatio osallisuuden toteuttamiseen riippuvat palvelunkäyttäjän toipumisen vaiheesta. Parannettavaa on yksilöllisyyden huomioimisessa ja osallistamisen periaatteiden käytännön toteutuksessa. Hoitohenkilökunnan roolin ristiriitaisuus, toisaalta tukena ja turvana ja toisaalta taas autoritäärisenä rajojen asettajana oleminen, toisinaan hämmentää asumispalvelunkäyttäjiä. Ulkopuolisuuden kokemus muuhun yhteiskuntaan nähden lisää palvelunkäyttäjän syrjäytymisriskiä, mikäli syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin ei keskitytä jo kuntoutusjakson aikana. Tulevaisuutta ajatellen osallisuuden kokemuksen täsmällinen kartoittaminen on tärkeä tutkimuskohde, koska tällä hetkellä tietoa on vielä melko vähän saatavilla. Näkökulmaa on hyödyllistä syventää siten, että keskitytään siihen, miten yksilöllisyys voidaan ottaa entistä tehokkaammin huomioon. Yhteiskuntaan integroitumista edistävien tekijöiden havainnollistaminen ansaitsee myös oman jatkotutkimuksensa.The purpose of this thesis was to gather information about service users’ experiences of involvement. Service user is a person living in support housing system and who have mental health and substance abuse problems. The aim of this study was to gain knowledge of how service users in different European countries and to what extent they have an impact on their own care. Furthermore, the working life partner Sopimusvuori Ltd can utilise this information at their rehabilitation homes. The research material was collected from two separate databases and the material consisted of six (6) peer-reviewed research articles. Selected articles discussed service users’ experiences of involvement and were published between 2008 and 2018. The study was carried out as a systematized literature review. This literature review illustrates what kind of factors affect service users’ experiences of involvement. The results suggested that the factors affecting positively on service users’ experiences on involvement were i.e. having a permanent home, freedom to choose and learning how to improve own recovery. The factors that impaired these experiences were e.g. lack of social relations and psychoeducation regarding medicine. Service users considered themselves as outsiders in society. This feeling was emphasized by the fact that they were living with other service users. Paying attention to individuality and implementing those policies that promote involvement needs improving. The phase of recovery affects service users' needs and motivation to participate in one’s own care. Service users' experiences of involvement should be studied more. The future research on involvement is recommendable to focus on how to pay more attention to individuality and how to prevent exclusion