Suomalais-venäläinen päiväkoti Kalinka perustettiin vuonna 1990. Sen tarkoitus oli tarjota kaksikielistä päivähoitoa Suomalais-venäläiseen kouluun meneville lapsille. Alkuperäinen ajatus oli tutustuttaa suomalaisten perheiden lapsia venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin. Yhteiskunnalliset muutokset ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisesta aiheutunut muuttoliike ovat asettaneet Kalinkan työlle uusia haasteita – päivähoidon piiriin on tullut suuri joukko venäjänkielisiä perheitä, joiden lapsille on tarjottava tukea oman äidinkielen suhteen sekä mahdollisuus suomen kielen alkeiden sekä maan tapakulttuurin opetteluun ennen koulun aloittamista.nonPeerReviewe
Vieraiden kielten oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa ilmeni, että vaikka eri kielten o...
Artikkelissa tarkastellaan inkeriläisten paluumuuttajien käsityksiä kielitutkinnosta, joka heidän o...
Maahanmuuttajien kotoutumista koskevassa julkisessa puheessa ja päätöksenteossa on turvapaikanhakijo...
Useimmat meistä ovat kokeneet tilanteen, jossa olemme olleet haluttomia puhumaan vierasta kieltä. Mo...
Kielenoppijan äidinkielen eli lähdekielen (L1) ja opittavan kielen eli kohdekielen (L2) rakenteita j...
Tässä tutkimuksessa selvitetään vuosina 2003–2016 käytössä olleen kielitutkinnon vaikutuksia inkeri...
Venäjän kielen ja kulttuurin oppiaine osana Jyväskylän yliopiston kielten laitosta kouluttaa kielen ...
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi...
Viimeistään peruskoulun toisella luokalla pienet oppilaat vanhempineen ovat suuren valinnan edessä –...
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoid...
Yleiset kielitutkinnot (YKI) on kansallinen kielitutkintojärjestelmä, jota koskeva lainsäädäntö astu...
Suomi ja etenkin Helsinki ovat 1990-luvulta alkaen nopeasti monikielistyneet ja -kulttuuristuneet. V...
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa selvitettiin vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sek...
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi Suomi maana, jossa tekee mieli ...
Opettajan päiväkirja -juttusarja jatkuu kotoutumiskouluttajan ajatuksilla. Kristiina Haapasalo toimi...
Vieraiden kielten oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa ilmeni, että vaikka eri kielten o...
Artikkelissa tarkastellaan inkeriläisten paluumuuttajien käsityksiä kielitutkinnosta, joka heidän o...
Maahanmuuttajien kotoutumista koskevassa julkisessa puheessa ja päätöksenteossa on turvapaikanhakijo...
Useimmat meistä ovat kokeneet tilanteen, jossa olemme olleet haluttomia puhumaan vierasta kieltä. Mo...
Kielenoppijan äidinkielen eli lähdekielen (L1) ja opittavan kielen eli kohdekielen (L2) rakenteita j...
Tässä tutkimuksessa selvitetään vuosina 2003–2016 käytössä olleen kielitutkinnon vaikutuksia inkeri...
Venäjän kielen ja kulttuurin oppiaine osana Jyväskylän yliopiston kielten laitosta kouluttaa kielen ...
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi...
Viimeistään peruskoulun toisella luokalla pienet oppilaat vanhempineen ovat suuren valinnan edessä –...
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoid...
Yleiset kielitutkinnot (YKI) on kansallinen kielitutkintojärjestelmä, jota koskeva lainsäädäntö astu...
Suomi ja etenkin Helsinki ovat 1990-luvulta alkaen nopeasti monikielistyneet ja -kulttuuristuneet. V...
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa selvitettiin vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sek...
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi Suomi maana, jossa tekee mieli ...
Opettajan päiväkirja -juttusarja jatkuu kotoutumiskouluttajan ajatuksilla. Kristiina Haapasalo toimi...
Vieraiden kielten oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa ilmeni, että vaikka eri kielten o...
Artikkelissa tarkastellaan inkeriläisten paluumuuttajien käsityksiä kielitutkinnosta, joka heidän o...
Maahanmuuttajien kotoutumista koskevassa julkisessa puheessa ja päätöksenteossa on turvapaikanhakijo...