Kielenoppijan äidinkielen eli lähdekielen (L1) ja opittavan kielen eli kohdekielen (L2) rakenteita ja sanastoa vertaillaan usein toisiinsa, koska havaittujen erojen ja yhtäläisyyksien oletetaan olevan jossakin suhteessa kielenoppimisen kulkuun ja oppijoiden kielellisiin tuotoksiin. Oletus perustuu käytännön kokemuksiin, mutta enenevästi myös tutkimustietoon (ks. erityisesti Kaivapalu 2005). Lähde- ja kohdekielen suhteen olemuksen tutkimuksellinen määritteleminen on kuitenkin haastavampi ja mutkikkaampi tehtävä kuin pelkkä kielten ja oppijoiden puheen ja kirjoituksen vertailu.peerReviewe
Nykyaikaisessa vieraiden kielten opetuksessa on tavoitteena helposti ymmärrettävä puhe. Tämä tavoite...
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoid...
Useimmat meistä ovat kokeneet tilanteen, jossa olemme olleet haluttomia puhumaan vierasta kieltä. Mo...
Maahanmuuttaja saa yleensä uuden kotimaan kylkiäisinä vaatimuksen uuden kielen oppimisesta. Kielell...
Suomessa on mahdollista elää ilman suomen kielen taitoa. Tutkinto-opiskelijoissamme on opiskelijaryh...
Vieraiden kielten oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa ilmeni, että vaikka eri kielten o...
Tässä tutkimuksessa selvitetään vuosina 2003–2016 käytössä olleen kielitutkinnon vaikutuksia inkeri...
[Johdanto] Korpukset tarjoavat kielentutkijoille mahdollisuuden tutkia kieltä laajojen sähköisten ai...
Maahanmuuttajat BisnesAkatemiassa -koulutuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että opiskelija...
Aikuisena Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kieli-, koulutus- ja työllistämispalvelut ovat omalei...
Tässä luvussa teen kielen oppimisen näkökulmasta hieman tarkemman katsauksen lasten ja nuorten oppi...
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi...
Kuvaamme artikkelissamme vieraiden kielten aineenopettajaksi opiskelevien kokemuksia kielisuihkutus...
Tämän artikkelin peruskysymys on: Mitä on kieli? Kysymystä ei jokapäiväisessä kielentutkimuksessa vä...
Artikkelissa tarkastellaan opettajanäkökulmasta äidinkielen ja kirjallisuuden suomen kieli ja kirjal...
Nykyaikaisessa vieraiden kielten opetuksessa on tavoitteena helposti ymmärrettävä puhe. Tämä tavoite...
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoid...
Useimmat meistä ovat kokeneet tilanteen, jossa olemme olleet haluttomia puhumaan vierasta kieltä. Mo...
Maahanmuuttaja saa yleensä uuden kotimaan kylkiäisinä vaatimuksen uuden kielen oppimisesta. Kielell...
Suomessa on mahdollista elää ilman suomen kielen taitoa. Tutkinto-opiskelijoissamme on opiskelijaryh...
Vieraiden kielten oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa ilmeni, että vaikka eri kielten o...
Tässä tutkimuksessa selvitetään vuosina 2003–2016 käytössä olleen kielitutkinnon vaikutuksia inkeri...
[Johdanto] Korpukset tarjoavat kielentutkijoille mahdollisuuden tutkia kieltä laajojen sähköisten ai...
Maahanmuuttajat BisnesAkatemiassa -koulutuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että opiskelija...
Aikuisena Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kieli-, koulutus- ja työllistämispalvelut ovat omalei...
Tässä luvussa teen kielen oppimisen näkökulmasta hieman tarkemman katsauksen lasten ja nuorten oppi...
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi...
Kuvaamme artikkelissamme vieraiden kielten aineenopettajaksi opiskelevien kokemuksia kielisuihkutus...
Tämän artikkelin peruskysymys on: Mitä on kieli? Kysymystä ei jokapäiväisessä kielentutkimuksessa vä...
Artikkelissa tarkastellaan opettajanäkökulmasta äidinkielen ja kirjallisuuden suomen kieli ja kirjal...
Nykyaikaisessa vieraiden kielten opetuksessa on tavoitteena helposti ymmärrettävä puhe. Tämä tavoite...
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoid...
Useimmat meistä ovat kokeneet tilanteen, jossa olemme olleet haluttomia puhumaan vierasta kieltä. Mo...