Konkurssitutkimus ja sen tilastolliset menetelmät

Tutkielman tarkoituksena on esitellä ja vertailla konkurssitutkimuksessa selvästi yleisimmin käytettyjä tilastollisia menetelmiä, erotteluanalyysiä ja logistista regressioanalyysiä. Konkurssitutkimuksen tavoitteena on ennustaa yritysten maksukyvyttömyysriskiä. Yrityksen maksukyvyttömyys, joka pahimmassa tapauksessa kehittyy pysyväksi eli konkurssiksi, koskettaa kaikkia yrityksen sidosryhmiä aiheuttaen niille taloudellisia ja muita tappioita. Konkurssitutkimuksen malleissa riskiä selittävinä muuttujina ovat useimmiten yrityksen taloudelliset tunnusluvut, mutta myös muunlaisia muuttujia voidaan selittäjinä käyttää. Konkurssitutkimuksella on pitkä historia, sillä alan ensimmäisten tieteellisten tutkimusten voidaan nähdä sijoittuvan 1930-luvun alkuun. Formaalin maksukyvyttömyysriskin arvioimisen juuret ovat puolestaan jo 1840-luvulla. Tutkielmassa käydään läpi konkurssitutkimuksen kehitystä aina sitä edeltävistä ja sen varhaisista vaiheista tutkimuksen tilastollisten menetelmien merkittävimpiin vaiheisiin asti. Tutkielmassa paneudutaan itse konkurssitutkimuksen ja sen menetelmien lisäksi maksukyvyttömyyden ilmiöön. Yrityksen taloudelliset toimintaedellytykset ja niiden väliset suhteet sekä maksukyvyttömyyden käytännön ilmeneminen ja taustalla olevia syitä käydään läpi, sekä lisäksi esitellään lyhyesti lakisääteiset maksukyvyttömyysmenettelyt Suomessa. Yleisesti maksukyvyttömyysprosessi lähtee liikkeelle yrityksen tulorahoituksen vähenemisestä, mikä vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen. Kuitenkin jokaisella yrityksellä on maksukyvyttömyyden taustalla omat yksilölliset ja varsin monimutkaiset syynsä. Konkurssitutkimuksessa käytettyjä menetelmiä on monia ja näistä suurin osa on ollut tilastollisia menetelmiä. Tilastollisista menetelmistä erotteluanalyysi ja logistinen regressioanalyysi ovat olleet käytetyimmät jättäen muut tilastolliset menetelmät marginaaliin. Menetelmien esittelyn lisäksi esitellään myös näihin liittyviä merkittävimpiä haasteita, jotka liittyvät maksukyvyttömyyden käsitteeseen, virheiden kustannuksiin, aineistoon ja mallin selittäviin muuttujiin. Erotteluanalyysiä ja logistista regressioanalyysiä sekä niiden soveltuvuuksia konkurssitutkimukseen vertaillaan keskenään. Logistiseen regressioanalyysiin liittyy vähemmän menetelmällisiä rajoitteita ja siinä voidaan ottaa virheiden kustannuksia huomioon, yritysten maksukyvyttömyysriskejä voidaan vertailla keskenään ja sen malleihin voidaan ottaa monipuolisemmin selittäviä muuttujia mukaan. Tutkielmassa päädytäänkin tämän perusteella siihen, että logistinen regressioanalyysi on erotteluanalyysiä suositeltavampi menetelmä konkurssitutkimuksessa