Essays on Finnish Municipal Finance and Intergovernmental Grants

This PhD thesis is a collection of studies on Finnish municipal expenditures, revenues and intergovernmental grants. The main purpose of the study was to analyse the municipal expenditure variation between the matching grants system and the formula based grants system. The aim was also to analyse the expenditure effect of grants compared to that of taxable incomes and to reveal possible causal interrelationships between municipalities' revenues and expenditures. The first chapter introduces the theoretical aspects of local government finance. The second chapter analyses municipal expenditures using economic and demographic factors as explanatory variables. Chapter three analyses the effect of noninstitutional care on municipalities' elderly care expenditures and Finnish Social Security Institution expenditures. Chapter four examines the inter-temporal causal links between municipal own source revenue and spending decisions. Chapter five analyses the same causal links in subsections of municipalities, formed using population and economic condition as criteria.Väitöskirja koostuu Suomen kuntien menoja ja valtionosuusjärjestelmää käsittelevistä tutkimuksista. Tutkimusten tavoitteena on analysoida kuntien menojen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä kustannussidonnaisen ja laskennallisen valtionosuusjärjestelmän aikana. Tarkoitus on myös verrata valtionosuuksien ja yksityisen verotettavan tulon välisiä menovaikutuksia sekä selvittää kuntien kokonaismenojen ja tulojen välistä ajallista riippuvuutta. Väitöskirjan ensimmäinen luku on johdatus paikallistalouden analyysin teorioihin. Toisessa luvussa analysoidaan kuntien menojen vaihtelua käyttäen useita taloudellisia ja demograafisia muuttujia selittävinä tekijöinä. Kolmannessa luvussa selvitetään avohuollon yleistymisen vaikutuksia kuntien vanhustenhuollon menoihin sekä Kansaneläkelaitoksen menoihin. Neljännessä luvussa tarkastellaan kuntien kokonaismenojen, omien tulojen, valtionosuuksien ja lainanoton välistä ajallista riippuvuutta. Viidennessä luvussa laajennetaan luvussa neljä esitelty analyysi koskemaan kuntaryhmiä, jotka on muodostettu käyttäen asukaslukua ja taloudellista liikkumavaraa