Environmental Performance Measures in Finnish Wood Product Companies

The green markets are growing all the time and many different environmental performance measures (EPMs) such as forest certificates, eco-labels, footprint calculations and environmental management systems have emerged in the past few decades. These measures help companies to prove the origin of wood and the environmental friendliness of their products and production processes. This qualitative study examined how Finnish wood products companies use different environmental performance measures in both supply and demand side of the wood products market and the practices and problems related to environmental communication. Seventeen personal interviews among Finnish wood products value chain professionals were conducted in order to find the industry perspectives on the development needs in environmental performance of the wood products. The results of this study indicate that the most commonly used environmental performance measures in Finnish wood product companies are forest certificate PEFC and the standard of ISO14001. In contrast, the use of other ecolabels as well as Life Cycle Assessment methods (LCA) and related tools were relatively uncommon. The main drivers for use of EPMs were customer requirements (especially in certain environmentally sensitive export markets) and strategic decisions to act responsibly. The most important issue in environmental performance measures was perceived to be the ability to document trustworthiness of company operations. Also the origin of wood was recognized as an important issue. It also seems that forest certificates and ISO14001 standard are more important in the export markets than in the domestic markets. The supply chains for wood products are often long and complex and therefore the environmental information of the products does not always reach the end-consumers. The communication between wood product companies in the B2B markets is mainly based on personal relationships. Environmental issues are mentioned, but in most of the companies, they are still in passive use. Companies that want to stand out in the future need to start focusing on new green strategies and providing more detailed environmental information on their products and processes.Vastauksena ympäristöystävällisten tuotteiden kysynnän lisääntymiseen, viime vuosikymmeninä on kehitetty monia eri ympäristösuorituskyvyn mittareita, kuten metsäsertifikaatteja, ympäristömerkkejä, jalanjälkimittareita ja ympäristöjohtamisen järjestelmiä. Nämä ympäristösuorituskyvyn mittarit auttavat puutuoteteollisuuden yrityksiä todistamaan käyttämänsä puuraaka-aineen alkuperän, toimintansa laillisuuden ja tuotteidensa ympäristöystävällisyyden. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten suomalaiset puutuoteteollisuuden yritykset käyttävät erilaisia ympäristösuorituskyvyn mittareita, sekä mitkä ovat mahdollisuudet ja ongelmakohdat puutuotteisiin liittyvän ympäristötiedon viestinnässä. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin 17 puun arvoketjun ammattilaista, aina sahoista jälleenmyyjiin saakka. Näin pyrittiin selventämään teollisuuden näkökulmaa koskien puutuotteiden ympäristösuorituskyvyn kehittämistarpeita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tällä hetkellä Suomessa selvästi yleisemmin käytössä olevia ympäristösuorituskyvyn mittareita ovat metsäsertifikaatti PEFC, sekä ympäristöjohtamisen ISO14001 standardi. Muut ympäristösuorituskyvyn mittarit, kuten hyvin loppukuluttajien joukossa tunnettu joutsenmerkki, sekä tuotteen elinkaaren laskentaan liittyvät mittarit, eivät ole tällä hetkellä aktiivisesti käytössä puutuotteissa. Ympäristösuorituskyvyn mittareiden avulla yritykset pystyvät osoittamaan toimivansa vastuullisesti ja näin lisäämään yrityksen luotettavuutta asiakkaiden ja loppukuluttajien joukossa. Puun alkuperä on myös tärkeässä asemassa ja metsäsertifikaattien avulla yritys pystyy osoittamaan, että sen käyttämän puuraaka-aineen alkuperä on hyvin hoidetuissa metsissä. Tällä hetkellä metsäsertifikaatit sekä ISO 14001 standardi ovat kuitenkin tärkeämmässä asemassa vientimarkkinoilla. Puutuotteen matka metsästä loppukuluttajalle on usein pitkä ja tuotteeseen liittyvä ympäristötieto ei välttämättä kulkeudu loppukuluttajille saakka. Puuteollisuusyritysten välinen kommunikointi B2B markkinoilla perustuu pitkälti henkilökohtaisiin suhteisiin. Ympäristöasiat kulkevat siinä mukana, mutta ympäristösuorituskyvyn mittarit ovat vielä monessa yrityksessä hyvin passiivisessa käytössä. Tällä hetkellä yritykset eivät myöskään aktiivisesti käytä puutuotteisiin liittyvää ympäristötietoa markkinoinnissa. Tulevaisuudessa hiilijalanjälkilaskennan ja ympäristötuoteselosteiden merkitys vihreän rakentamisen ohella tulee korostumaan puutuotteissa ja yritysten tulisi huomioida myös ne osana ympäristöstrategiaansa, mikäli haluavat säilyttää kilpailukykynsä tulevaisuudessa