Taapero leikin talossa : 1-3-vuotiaan lapsen mahdollisuus leikkiin päiväkotiarjessa

This case study took place in Southern Finland at the municipal day care center. The focus was to investigate toddlers' possibilities to play and explore different situations from the perspective of play and playfulness. Also the role of adults in promoting play and playfulness was examined. According to previous studies play and playfulness are important concepts to children's development and learning. However play and playfulness don't take place only in the playing situations. Connection to other activities alongside playing situations is obvious. This study tries to depict children's play on daily basis in all kinds of situations. The study focuses on the pedagogical factors that have an influence on play possibilities. The case study group included 12 toddlers and 4 adults. The data was collected by many methods, including play observation, interview and play environment observation. The analysis was undertaken by content analyses and interpreting the results of numeric indicators (AES and ITERS). The result was that children play in all kinds of situations but the features of play differ according to different activities. Additionally the exploiting of play differs in different situations: at some point play and playfulness was repetitive but in the others the usefulness of play wasn't recognized or it wasn't considered appropriate for a particular situation. This leads to the question: is the usefulness of play and playfulness pedagogically recognized? Further the results confirm that the conditions and elements of play are important when supporting the play. Especially the adults' involvement and interaction in play are significant. The implication of the study is that it is important to talk about the factors that influence play and playfulness. Conversation between adults helps to develop play and playful interaction.Tämä tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena eräässä eteläsuomalaisessa pienten lasten kunnallisessa varhaiskasvatusryhmässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 1-3-vuotiaan lapsen mahdollisuuksia leikkiin päiväkotikontekstissa sekä perehdyttiin arjen erilaisiin tilanteisiin leikin näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota varhaiskasvattajatiimin toimintaan leikin ja leikillisyyden tukijoina päiväkotiarjessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että leikki ja leikillisyys ovat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta olennaisessa asemassa. Leikki ja leikillisyys eivät kuitenkaan ole sidottuja ainoastaan leikkitilanteisiin, vaan leikillistä toimintaa ilmenee päiväkotiarjen erilaisissa toiminnoissa, varsinaisten leikkitilanteiden ulkopuolellakin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata leikkiä ja leikillisyyttä arjen erilaisissa tilanteissa sekä tarkastella leikin mahdollisuuksiin vaikuttavia pedagogisia tekijöitä. Tämä tapaustutkimus toteutettiin 1-3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä, johon kuului 12 lasta ja 4 aikuista. Aineisto kerättiin monilla menetelmillä: lapsihavainnoinnin, kasvattajien haastattelujen sekä leikkiympäristön havainnoinnin kautta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla sekä käytettyjen mittareiden (AES ja ITERS) tuottamien numeeristen tulosten analyysillä. Tutkimuksen tuloksena oli, että lapset leikkivät tai toimivat leikillisesti arjen erilaisissa tilanteissa, mutta leikillisyyden ominaisuudet vaihtelevat tilanteesta riippuen. Tuloksista ilmeni lisäksi, että leikin ja leikillisen toiminnan tietoinen hyödyntäminen on tilannesidonnaista. Toisissa tilanteissa leikki ja leikillisyys toistuvat, toisissa taas leikkiä ei hyödynnetä tai sitä ei mielletä tilanteen kannalta sopivaksi. Tulokset johtavat kysymykseen: hyödynnetäänkö leikkiä ja leikillistä vuorovaikutusta pedagogisessa mielessä riittävästi? Tulokset vahvistavat lisäksi ajatusta siitä, että leikin edellytyksillä ja taustatekijöillä on merkitystä leikkiä tuettaessa, mutta erityisesti aikuisen sitoutuminen leikkiin ja vuorovaikutukseen on olennaista. Tulosten pohjalta implikaationa todetaan, että pienten lasten ryhmien kasvattajatiimeissä olisi hyvä keskustella leikkiin ja leikillisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Yhteisen pohdinnan myötä ryhmässä voidaan keskittyä leikin ja leikillisen vuorovaikutuksen kehittämiseen