Käsityön oppimistehtävän muotoutuminen syventävässä harjoittelussa

Aims of the Study. I began to think that teachers have a lot of power when they are developing learning tasks for students. I am interested in what learning tasks are chosen to be taught and what arguments are posed. The aim of the study is to show how learning tasks are developed in teacher training and what arguments are posed to support the decisions. Teacher has the most impact on developing learning tasks and therefore his or her perceptions (regarding crafts and learning) are also being studied. Studies have been made about what do teachers plan in general (for example Zahorik, 1975) but now developing learning tasks is in the spotlight. I began to understand the outlines of my study by doing a mind map (or as in my study a figure of preunderstanding). Because I have been in teacher training I have knowledge based on my experience. I used this knowledge when developing my preunderstanding. I have two research questions. 1.Which teacher trainees' perceptions (regarding crafts and learning) have influence in developing learning tasks? 2. How and with which arguments are learning tasks developed for craft lesson? Research Method. Five craft teacher students took part to this study. They attended to teacher practice in fall 2016. Student teachers' portfolios of the practice were analyzed and student teachers were interviewed. This study is a qualitative case study. Craft teacher students are a specific group and the learning tasks that they have developed is even more specific case. First, I explored the portfolios and based on that information I developed the themes and questions for the theme interview. The portfolios and the interviews were analyzed together with content analysis. To guide the analysis, I used six questions. Relating to first study question: Which perceptions about craft and learning do student teachers describe in portfolios and at the interviews? How do these perceptions translate into learning tasks? Relating to the second study question: How do learning tasks develop? What impacts do various factors (for example learning environment, students, competence) have on learning task? How do student teachers argue their decisions regarding learning tasks? The Results. The student teachers' perceptions had a lot in common with the year 2014 national core curriculum. Phenomena-based learning, inquiry-based learning and collaborative learning were repeated as student teachers' learning perceptions. Teacher's task is to support and inspire students. Perception of crafts highlighted the joy of making crafts and growth of self-esteem. The differences between student teachers were for example how open the learning tasks were. Some were more eager to keep things in their control. All the student teachers got a theme from the teacher. The theme was the base for planning. Developing a learning task usually started by setting learning goals. On the other hand, a learning task that student teacher thought of, could be the start of planning. While planning student teachers thought a lot of students: What would be useful for students to learn? What abilities and skills do they have? Student teachers own perceptions affected on planning learning tasks: What is important to learn (within the time and theme limits) in my opinion? Planning quite accurate schedule was also considered important although it often changed during lesson. Factors that influence on learning tasks are learning goals, national core curriculum, students, learning environment, materials, time, perceptions regarding crafts and learning, competence and teacher. Students, learning goals and student teachers' perceptions have more impact on learning tasks. Planning the space helps the lesson run as well as managing the group, so it is a pedagogical way. Class room planning affects very little into learning task. This is also the case with materials and equipment that are essential for work but do not affect much into the learning tasks. Teacher gives advice and supports student teacher. Sometimes teacher helped to plan or advised to leave something out from learning task. But to learning tasks teacher had only little effect. The choices that were made (regarding learning tasks) were argued with student teacher's perceptions and national core curriculum. The national core curriculum reflects the prevalent perceptions regarding learning and crafts. These perceptions appear also in student teachers' perceptions. The learning tasks were planned to benefit students so that they learn useful skills and knowledge and that they would be motivated and can feel success. One argument was that teacher's advices shaped the learning task.Tavoitteet. Opettajalla on paljon valtaa suunnitellessaan tehtäviä oppilaille, joten kiinnostuin siitä mitä valitaan opetettavaksi ja millä perustein. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa oppimistehtävien muodostumista syventävässä harjoittelussa sekä perusteluita, joita oppimistehtäviin liittyvien valintojen tueksi esitetään. Opettaja on suurin vaikuttaja tehtävien laatimisessa ja siksi myös hänen käsityksensä (liittyen käsityöhön ja oppimiseen) ovat toisena tutkimuksen kohteena. Aiempi tutkimus käsittelee opetuksen suunnittelua yleisemmällä tasolla (mm. Zahorik, 1975) ja nyt tutkimuksen kohteena on erityisesti oppimistehtävien suunnittelu. Lähdin hahmottamaan aihepiiriä muodostamalla käsitekartan (esiymmärryskuvion). Omaan harjoittelukokemukseeni pohjautuen minulla on kokemusperäistätietoa aiheesta ja tätä tietoa käytin hyväkseni esiymmärryskuviota muodostaessani. Tutkimuskysymyksiä on kaksi. 1. Mitkä käsityöopettajaopiskelijoiden käsitykset käsityöstä ja oppimisesta suuntaavat oppimistehtävien suunnittelua? 2. Miten ja millä perustein oppimistehtävä muotoutuu käsityötuntia varten? Menetelmät. Tutkimukseen osallistui viisi syksyllä 2016 syventävän harjoittelun tehnyttä opiskelijaa. Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa, syventävän harjoittelun portfoliota sekä haastatteluja. Tutkimuksen voi nähdä tapaustutkimuksena, sillä käsityön harjoittelijat ovat rajattu joukko ja heidän oppimistehtävänsä muodostavat rajatun tapauksen. Tutustuin ensin harjoittelun portfolioihin, joiden pohjalta laadin haastattelurungon teemahaastattelua varten. Aineistot analysoitiin sisällön analyysinä ja apuna käytettiin atlas.ti-ohjelmaa. Tarkastelin aineistoja yhdessä ja teemoittelin aineistot. Analyysissä apuna toimivat tutkimuskysymykseen yksi liittyen seuraavat kysymykset: Millaisia oppimiskäsityksiä ja käsityksiä käsityöstä harjoittelijat kertovat portfoliossa ja haastattelussa? Millaisina käsitykset taas näyttäytyvät oppimistehtävissä? Tutkimuskysymykseen kaksi liittyen apukysymyksinä ovat: Miten oppimistehtävät muotoutuvat ja kehittyvät? Millaisia vaikutuksia eri tekijöillä (esimerkiksi oppimisympäristö, oppilaat, kompetenssi) on oppimistehtävään? Millaisia perusteluita esitetään oppimistehtäviin liittyvissä valinnoissa? Tulokset ja johtopäätökset Harjoittelijoiden käsityksissä oli paljon yhtäläisyyttä 2014 opetussuunnitelman painotusten kanssa. Ilmiöpohjaisuus, tutkiva- ja yhteisöllinen oppiminen toistuivat harjoittelijoiden oppimiskäsityksinä. Käsityössä korostui tekemisen ilo ja sitä kautta itsetunnon vahvistuminen. Opettajan tehtävänä on olla tukija sekä innostaja käsityöprosessissa. Yksilöllisiä eroja oli esimerkiksi siinä, kuinka rajatut tai avoimet tehtävät opettaja luo. Tämä kertoo myös, ettei olla vielä valmiita luopumaan kontrollista. Kaikki harjoittelijat saivat ohjaavalta opettajalta jonkin teeman lähtökohdaksi suunnittelulle. Oppimistehtävän suunnittelu lähti yleensä liikkeelle tavoitteiden asettelusta, joihin opetussuunnitelmalla oli myös vaikutuksensa. Toisaalta harjoittelijalle saattoi tulla mieleen jokin oppimistehtävä, joka toimi lähtökohtana suunnittelulle. Oppilaat olivat vahvasti harjoittelijoiden ajatuksissa suunnitteluvaiheessa: Mikä olisi oppilaille hyödyllistä oppia? Mitkä ovat heidän taitonsa ja kykynsä? Toisaalta myös harjoittelijan omat käsitykset vaikuttivat: Mikä minusta on tärkeää oppia annettujen raamien (aika, teema) sisällä? Aikataulun suunnittelu koettiin tärkeäksi, vaikkakin se usein muuttui opetustilanteissa. Oppimistehtävään vaikuttavia tekijöitä ovat tavoite ja opetussuunnitelma, oppilaat, oppimisympäristö, materiaalit, aika, käsitykset käsityöstä ja oppimisesta, kompetenssi sekä ohjaava opettaja. Enemmän vaikutusta oppimistehtävään on oppilailla ja tavoitteilla sekä harjoittelijan käsityksillä oppimisesta ja käsityöstä. Tilankäytön suunnittelu auttaa paitsi käytännön työskentelyn sujumiseen, myös ryhmänhallintaan ja toimii pedagogisena keinona. Kuitenkaan itse oppimistehtävään se vaikuttaa vain vähän. Materiaalit ja välineet ovat toiminnan kannalta välttämättömiä, mutta oppimistehtävään niiden vaikutus on vähäinen. Ohjaava opettaja toimi neuvonantajana ja tukena. Joskus hän auttoi suunnittelussa tai kehotti jättämään jotain pois. Pieni vaikutus ohjaavalla opettajallakin on kuitenkin oppimistehtävään. Oppimistehtävään liittyviä valintoja perusteltiin omiin käsityksiin ja opetussuunnitelmaan vedoten. Opetussuunnitelma heijastelee nyt vallalla olevaa käsitystä oppimisesta ja käsityöstä ja se näkyy myös harjoittelijoiden käsityksissä. Oppilaisiin vedottiin myös perusteissa, oppimistehtävä suunnitellaan niin, että oppilaat oppivat hyödyllisiä tietoja ja taitoja sekä motivoituvat tekemiseen ja voivat kokea onnistumisen tunteita. Yhtenä perusteluna oppimistehtäville esitettiin myös ohjaavan opettajan antamia ohjeita