Terveydenhuollon tekoälysovelluksen kehitysprojekti, käyttöönotto ja käyttöön vaikuttavat tekijät : case Oravizio

Tekoälyssä nähdään potentiaalia potilaiden hoidon parantamiseksi ja terveydenhuollon kustannusten alentamiseksi. Vaikka lupaavien tekoälyteknologioiden määrä on kasvussa, kuitenkin vain harvat niistä on otettu laajalti käyttöön terveydenhuollossa. Osittain tämä johtuu tekoälyprojektien toteuttamisesta kliinisessä ympäristössä ja käyttäjien hyväksynnästä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tekoälysovellus Oravizion kehitysprojektin kulku siihen osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmista. Tarkoituksena oli myös selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat tekoälyratkaisujen käyttöönoton jälkeiseen käyttöön. Tavoitteena oli tehdä Oravizion kehitysprojektin prosessikuvaus ja onnistuneen käyttöönoton tarkistuslista, joiden avulla toimeksiantaja voi edistää sovellusten käyttöönottoa tulevaisuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin taustoittavilla kyselyillä ja puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Kohderyhmää olivat Oravizion kehittämiseen osallistuneet Solitan ja Tekonivelsairaala Coxan asiantuntijat ja sovellusta käyttävät ortopedit. Kyselyihin osallistui yhteensä 11 vastaajaa, joista lähes kaikki osallistuivat myös haastatteluihin. Haastatteluihin osallistui kuusi kehittäjää (n=6) ja viisi (n=5) käyttäjää. Määrällinen aineisto analysoitiin tarkastelemalla frekvenssijakaumia ja laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisesti teemoitellen. Käyttöönoton arvioinnissa hyödynnettiin FITT-mallia. Tutkimuksen perusteella kehitysprojektin läpivienti koettiin monin tavoin haastavaksi ja siihen liittyi monia epävarmuuksia. Osallistujien roolit olivat moninaiset ja yhteistyö oli tiivistä. Kliinisten asiantuntijoiden ja loppukäyttäjien osallistuminen kehittämiseen nousi keskeiseksi sekä projektin läpiviennissä että käyttöönotossa. Käytön hyväksymisen haasteiksi tunnistettiin muun muassa käyttäjän tai sovelluksen yhteensopimattomuudet työnkulkuihin ja laajemmin työprosesseihin. Opinnäytetyön lopputuloksena Oravizion projektista luotiin prosessikuvaus ja laadittiin käyttöönoton tarkistuslista toimeksiantajan tuotekehitystiimien käyttöön. Lisäksi Oravizion matka tuotiin näkyvämmäksi. Lisää tutkimusta tarvitaan tekoälyn käyttöönotosta ja erityisesti sen hyväksymisestä terveydenhuollossa.The purpose was to find out how Oravizio’s development project progressed from the perspectives of the experts involved and to identify factors that affect post-deployment use of Oravizio. The aim was to develop tools to support the development and deployment of artificial intelligence softwares in the future. The study was qualitative in nature. The data were collected from the developers and users of Oravizio by background surveys and semi-structured interviews. Quantitative data were analyzed with the focus on the frequency distributions of responses and qualitative data were thematically analyzed using the themes emerging from theory. Based on the study, the implementation of the development project was perceived as challenging in many ways. The roles of participants were diverse and the roles of clinical expert and end user in development found to be significant also in terms of deployment. The main challenges in the users’ acceptance were related to a user’s or technology’s bad fit for workflows and work processes. The results can be utilized in supporting development and deployment of artificial intelligence software in healthcare. Overall, more research is needed on the acceptance of artificial intelligence in health care