”Kyl’ se oli semmost’ eloonjäämistaisteluu välill’” : Aloittavien opettajien kokemuksia todellisuusshokista

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella vastavalmistuneiden ja hiljattain opetusuransa aloittaneiden opettajien kokemuksia todellisuusshokiksi kutsutusta ilmiöstä. Todellisuusshokin katsotaan syntyvän opettajankoulutuslaitokselta valmistuneiden opettajien siirtyessä opettajan ammattiin ja kohdatessaan sen karu arki. Todellisuusshokin hahmottamisen apuna käytettiin Veenmanin (1984) teoriaan perustuvaa oirekäsitteistöä, jonka mukaan tarkasteltiin haastateltavien opettajien henkistä ja fyysistä kuormitusta, käyttäytymistä sekä asenteita ja uskomuksia. Tutkimusta varten haastateltiin 12 Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella opiskellutta opettajaa (N = 12). Teemahaastattelut suoritettiin kesällä 2021 ja vallitsevasta koronapandemiasta johtuen etäyhteyksiä käyttäen. Saatu aineisto käsiteltiin kvalitatiivisella menetelmällä hyödyntäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Aineistoanalyysin avulla muodostettiin tutkimuskysymyksen mukaisten pääluokkien alle näiden ulottuvuuksia kuvaavia yläluokkia, joiden alle muodostetiin tarkentavia alaluokkia. Eniten alaluokkia (18) ja näin ollen tutkimuksen rikkain kuvaus saatiin muodostettua aloittavan opettajan uskomuksia ja asenteita koskevaan pääluokkaan. Asenteiden ja uskomusten neljästä yläluokasta suurimmaksi muodostui ympäristö (7 alaluokkaa), joka sisälsi kaikki aloittavan opettajan työolosuhteisiin liittyvät haasteelliset asiat. Näitä olivat yllättävä työmäärä, oppilasaineksen monimuotoisuus, oppilaiden heikko taitotaso, resurssipula, haasteet työkavereiden kanssa, haasteet vanhempien kanssa sekä työn luonteen ongelmat. Toiseksi eniten alaluokkia (8 alaluokkaa) saatiin käyttäytymisen pääluokan alle ja vähiten alaluokkia (6 alaluokkaa) saatiin henkistä ja fyysistä kuormitusta kuvanneen ongelmien aistimisen pääluokan alle. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida saada käsitystä todellisuusshokin yleisyydestä. Tulosten perusteella aloittaneiden opettajien kokemuksista löytyi kuitenkin todellisuusshokille ominaisia piirteitä. Tutkittavien kokemukset todellisuusshokista koskivat erityisesti asenteiden ja uskomusten tasoa. Teemahaastatteluissa ei päästy haastateltavien subjektiivisen reflektion tasolle tutkittavan ilmiön suhteen, vaan haastateltavien vastaukset keskittyivät voittopuolisesti kuvailemaan yksittäisiä kokemuksia aloittavien opettajien uralta. Näin ollen tulosten suurin anti oli monipuolinen kuvaus opettajan työn olosuhteista ja siitä, minkälaisia odotuksia aloittaneeseen opettajaan kohdistuu. Todellisuusshokin tutkiminen on tärkeää, sillä iso osa aloittaneista opettajista vaihtaa alaa ensimmäisten vuosien aikana johtuen nimenomaan työn haasteellisuudesta ja vaativuudesta. Tutkimusten tulokset vihjaavat, että nykyinen opettajankoulutuksessa maalattu kuva opettajan ammatin vaatimuksista ja työolosuhteista ei vastaa todellisuutta. Opettajankoulutuksella onkin tärkeä tehtävä valmistaa ammattiin valmistuvia opettajia työn haasteellisille olosuhteille jo ennen kuin nämä aloittavan itsenäisen ammatin harjoittamisen