Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen työntekijöiden keskuudessa UPM Rauman paperitehtaalla

Työpaikkakiusaaminen on vakava työturvallisuusriski. Tämä tutkielma on tapaustutkimus UPM Rauman paperitehtaasta ja kiinnostuksen kohteena ovat työntekijöiden käsitykset ja kokemukset suhteessa epäasialliseen kohteluun ja työpaikkakiusaamiseen. Tutkielman tavoite on kartoittaa esimiesten toimintaa ristiriitoihin, konfliktitilanteisiin ja henkiseen väkivaltaan puuttumisessa sekä löytää tehtaalla toteutuvia epäasiallisen kohtelun ja työpaikkakiusaamisen muotoja. Tieteellinen tavoite on testata konfliktinäkökulman soveltuvuutta työpaikkakiusaamisen rosessikuvauksen mukaisesti. Tutkimusote on kartoittava ja kehittävä. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat työyhteisö ja työpaikkakiusaaminen. Työpaikkakiusaamista tarkasteltiin työyhteisöllistä näkökulmaa käyttäen. Tätä valintaa puoltaa se, että kiusaaminen tapahtuu työyhteisössä ja työyhteisön toiminnan tuntemus lisää ymmärrystä myös työpaikkakiusaamisesta. Terve työyhteisö takaa jäsenilleen mielekkäät olosuhteet tehdä tuottavasti työtä. Työyhteisöillä on omia kulttuureja ja työtapoja, jotka ohjaavat niiden toimintaa. Konflikti, ja jatkuessaan mahdollisesti työpaikkakiusaaminen, ovat häiriötiloja työyhteisön normaalista toiminnasta, ja asian tarkastelu juuri työn tekemisen näkökulmasta on todettu hedelmällisimmäksi ratkaisutavaksi. Työpaikkakiusaamisesta on eritelty 6 tyypillistä muotoa, joiden toteutumista käytiin läpi myös tässä tarkastelussa. Työpaikkakiusaamistutkimusta on tehty pääsääntöisesti kiusattujen näkökulmasta, - näin myös tässä. Tämä näkökulma nähtiin riittäväksi selvitettäessä kiusaamisen piirteitä tehtaalla. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusaineistoa. Määrällinen aineisto koostuu noin 110 vastauksesta ja laadullista aineistoa kerättiin toteuttamalla 10 haastattelua työntekijöiden ja henkilöstöhallinnon toimijoiden piirissä. Tutkielman kehittävä osuus toteutuu lopussa, kun saatujen tulosten perusteella esitän toimenpide-ehdotuksia paremman työkäyttäytymisen edistämiseksi. Keskeisiä tutkimustuloksia ovat kiusaamistapausten pitkäkestoisuus, esimiesten osallisuus kiusaamisessa sekä esimiesten passiivisuus puuttua heille tietoon saatettuihin kiusaamistapauksiin. Epäasiallista kohtelua edustavat vastausten perusteella työntekijöiden kokema epäoikeudenmukaisuus, suosikkijärjestelmät sekä huono esimiestyö. Konfliktinäkökulman hyödyllisyyttä ei voitu osoittaa aineiston perusteella. Tämä johtui lähinnä kiusaamistapausten pitkäkestoisuudesta sekä siitä, että haastatteluaineiston vastaajista selvä vähemmistö oli itse kokenut työpaikkakiusaamista