Käyttäjätutkimus tilasuunnittelussa - pientalon käytettävyys lapsiperheen näkökulmasta

Käyttäjätutkimus tilasuunnittelussa – pientalon käytettävyys lapsiperheen näkökulmasta tutkimus on laadullinen, aineistopohjainen tutkimus, joka pohjautuu suunnittelun ammattilaisen esiymmärrykseen. Asumista tarkastellaan tilallisena kokemusympäristönä, jossa tarkastelulähtö-kohtana on tilan toimivuus lapsiperheen arjessa. Painopiste on asunnon käytettävyydessä ja käytännöllisyydessä. Tutkimuskysymys on, mitkä ovat lapsiperheen käyttäjäkeskeiset tarpeet pientaloasumisessa? Kysymykseen pyritään vastaamaan käyttäjätutkimuksen menetelmin. Lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää hiljaisen, kokemuksellisen suunnittelutiedon yleistettävyyttä tai satunnaisuutta. Lähtöoletus on, että asumisen tarpeet kumpuavat nykyisen tai aiemman asumisen ongelmista ja toiveet ongelmien ratkaisuvaihtoehdoista ja erilaisten esikuvien antamista kimmokkeista. Aineisto koostuu neljän perheen haastatteluista. Haastattelut tehtiin suunnittelupalaverinomaisessa tilanteessa, jossa kyselylomakkeella selvitettiin perustiedot sekä haluttu tilaohjelma. Haastattelu oli vapaamuotoinen iteratiivinen keskustelu, johon liittyi luonnostelua sekä tilaongelmien havainnollistamista kodeissa. Käyttäjätiedon raakamateriaali jäsenneltiin aineiston itsensä ehdoilla huonetiloittain ja tilasarjoittain. Tutkimuskysymyksestä johdettiin jäsentely tarpeen perusteella. Asumiseen liittyy runsaasti tarpeita ja toiveita, joten materiaali jäsenneltiin samankaltaisuuksia aina uudelleen yhdistäen käyttäjätietotaulukkoon tarve - tiedoksi ja toive -tiedoksi. Tarpeet jaottuivat aihepiireihin: estetiikka ja viihtyisyys, toimivuus ja käytännöllisyys, itsensä toteuttamisen tarpeet, sosiaalisuuden tarpeet, kestävyyden ja turvallisuuden tarpeet sekä perustarpeet. Haastatellut painottivat arjen helpottamista, ergonomisuutta, kodinhoidon sujuvuutta, säilytystilan riittävyyttä ja oikeellisuutta, tilojen toimivuutta, kulkuväljyyksiä, yksityisyyden säädettävyyttä sekä tilojen sijoittelua ilmansuuntien suhteen. Tarve -tieto on yleistettävää, koska nämä tarpeet ovat yleisinhimillisiä perustarpeita. Toive -tieto on perhe- ja persoonakohtaista eikä pienen tutkimusmäärän perusteella yleistettävää. Tarve -tiedolle on leimallista, että samaa tarvetta voidaan toteuttaa päinvastaisinkin toivetason ratkaisuin.Asukas on omien asuintapojensa asiantuntija. Asumisen ongelmat ja puutteet sekä toimivat ratkaisut, joita asumispolun eri vaiheissa on kohdattu, ovat johtaneet kokemuksen kautta havaintoihin omista asumisen ongelmista ja tarpeista sekä toimivista ratkaisuista. Kokemuksellinen, hiljainen tieto osoittautui olevan linjassa tutkimustiedon kanssa.This study named User Study in Spatial Design – the Usability of a One-family House from the Point of View of a Family with Children is a qualitative, data-based study, the foundation of which is in the preunderstanding of a professional designer. Living is examined as a spatial perceptual environment where the starting point is spatial functionality in the everyday life of a family with children. The focus is on the usability and practicality of the home. The research question is, which are the user-centred requirements of a family with children in a one-family house? This question is approached using user study methods. In addition, the aim of the study is to explore the generalizability or randomness of quiet, experiential design knowledge. The initial hypothesis is that residential needs are derived from the problems of the present or prior residence, and residential wishes are derived from solution alternatives for the problems, and from the impetus given by different ideals. The data consists of interviews of four families. The interviews were conducted in planning meeting situations where basic information and a desired spatial programme was established with a questionnaire. The interview was a free form iterative discussion which involved sketching as well as elucidation of spatial problems in homes. The primary data was analysed on its own terms by room spaces and sets of spaces. The analysis was derived from the research question on the grounds of needs. There are many needs and wishes pertaining to living in a house; therefore, by of combining similarities, the material was arranged into a user information table and labelled Needs Information and Wishes Information. Needs were divided into topics: aesthetics and cosiness, functionality and practicality, selfexpression needs, social life needs, needs for permanence and safety, and basic needs. The interviewees emphasized facilitation of everyday life, ergonomics, smooth running of household management, having enough and right kind of storage space, functionality of rooms, spaciousness of passages, opportunity to regulate privacy, and placing of rooms compass point-wise. Needs Information can be generalized, as these needs are human basic needs. Wishes Information is family- and person-specific, and it cannot be generalized on the grounds of a limited study. What is distinctive for Needs Information is that it is possible to fulfil a need with opposite wish-level solutions. Residents are experts of their own living habits. The problems and deficiencies of living and well-functioning solutions encountered during different living stages, have led via experience to discoveries about living problems and needs as well as functional solutions. Experiential, quiet knowledge proved to be in line with research knowledge