Teknopaniikki! : Älykäs robotti, yhteiskunta ja julkinen keskustelu

Teknologia ja yhteiskunnallinen kehitys ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kun uudet teknologiat yleistyvät suuren yleisön keskuudessa, myös julkinen keskustelu, erityisesti uhkapuhe, niiden ympärillä kiihtyy. Teknologia, jonka ympärillä käytävään keskusteluun tässä tutkielmassa syvennytään, on älykäs robotti. Tutkielmassa selvitetään, miten teknologian ja yhteiskunnan kehityksen suhde rakentuu julkisessa keskustelussa, ja millä tavalla älykästä robotiikkaa käsitellään maailman suurimmissa englanninkielisissä uutismedioissa. Tutkimuksen tavoite on kehittää teknopaniikin monitahoista käsitettä. Keskeisimmät teoreettiset kokonaisuudet ovat teknologinen determinismi sekä teknologinen moraalinen paniikki, teknopaniikki. Läpi tutkielman käsitellään myös erilaisia nykypäivän median toimintalogiikoita, sillä medialla on suuri rooli teknopaniikin rakentajana ja mahdollistajana. Tutkimuksen aineisto koostuu 25:stä pitkästä, robotiikkaa käsittelevästä artikkelista, jotka ovat ilmestyneet maailman luetuimmissa, englanninkielisissä digiuutismedioissa vuonna 2017. Menetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, joka saa myös joitain määrällisiä piirteitä. Artikkeleja analysoitiin teoriasidonnaisesti. Teknopaniikin synnyn ehdoksi asetettiin, että paniikin kohteena olevalla teknologialla tai ilmiöllä on oltava omaa toimijuutta. Analyysin aluksi aineistosta tunnistetiin kolme erilaista toimijaa: elinkeinoelämän, politiikan, ja teknologian itsensä toimijat. Tarkempaa ymmärrystä robotiikkakeskustelusta haettiin erottelemalla aineistosta yleisimpiä teemoja, aiheita ja puhetapoja. Näiden löydösten pohjalta määriteltiin kolme paniikkityyppiä, joiden avulla aiemman tutkimuksen havaintoja pyrittiin täydentämään. Ensimmäinen ja aineiston yleisin paniikkityyppi, työelämäpaniikki, välittyy pääosin työn automatisaatiota käsittelevistä artikkeleista. Työelämäpaniikissa korostuvat median ja yleisön reaktion sekä todellisen uhkan välinen epäsuhta, psykologian tutkimuksesta tuttu optimismiharha, sekä asiantuntijan epäkiitollinen asema kiihtyneessä keskustelussa. Toisen paniikkityypin, tulevaisuuden liikenne -paniikin, piirteitä on havaittavissa erityisesti autonomisista kulkuneuvoista kertovissa artikkeleissa. Tulevaisuuden liikenne -paniikin yhteydessä korostuvat huolet robotin itsenäisyydestä, omistajuudesta sekä eettisistä kysymyksistä, jotka liittyvät ihmisen ja itsetietoisen robotin väliseen suhteeseen. Viimein paniikkityyppi on maailmansotapaniikki, joka koettelee yleisön perusturvallisuuden tunnetta. Sille on ominaista esimerkiksi populaarikulttuurin tuotteiden käyttäminen osana kuvitusta sekä kerrontaa. Teoriapohja ja analyysin tulokset tukevat väitettä, että teknopaniikit toistuvat samantyyppisinä vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi käsitys teknologian väistämättömyydestä, hätäiset sääntelyliikkeet sekä lyhyen ja pitkän aikavälin keskustelujen sekoittuminen ovat olleet läsnä teknopaniikeissa kautta aikojen. Teknopaniikin ilmiöstä tehtiin myös huomioita, jotka voivat auttaa ymmärtämään paremmin teknologioiden aiheuttamaa yhteiskunnallista liikehdintää tulevaisuudessa. Uutta robotiikkaan liittyvässä keskustelussa on esimerkiksi optimismiharhan haaste, populaarikulttuurin vaikutus mielikuviin ja kerrontaan, teknologian inhimillistäminen, sekä robotin toimijuuteen liittyvät kysymykset. Johtopäätösten viimeisessä osassa peräänkuulutetaan rakentavaa teknologiakeskustelua, jossa alan asiantuntijat sekä hyvin informoidut kansalaiset saavat äänensä kuuluviin