Epävirallisen hoivan taloudelliset vaikutukset

Väestön ikääntyminen on globaali megatrendi, joka lisää ikääntyneiden pitkäaikaishoivan palveluiden kysyntää ja julkisia menoja. Valtaosa iäkkäiden saamasta hoivasta on kuitenkin yhteiskunnasta riippumatta läheisten vastikkeettomasti antamaa epävirallista hoivaa, joka ei ilmene virallisissa pitkäaikaishoivan tilastoissa. Myös poliitikot ovat alkaneet kiinnittämään huomiota läheisten antaman hoivan voimavaraan, ja erilaiset tukimuodot kuten omaishoidon tuki ovat yleisiä länsimaissa. Samaan aikaan huolta päättäjissä herättävät arviot läheisten antaman hoivan määrän laskusta tulevaisuudessa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan epävirallisen hoivan taloudellisia vaikutuksia. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä havainnollistetaan, miten moniselitteinen yhteys epävirallisella hoivalla on niin virallisiin hoivapalveluihin kuin työllisyyteen. Tutkielmassa tarkastellaan haasteita joita kausaalivaikutusten muodostaminen empiirisissä tutkimuksissa kohtaa, ja menetelmiä joilla kausaalivaikutuksia on pyritty selvittämään. Empiiristen tutkimustulosten mukaan läheisten antama hoiva korvaa yksinkertaisten tehtävien osalta virallisia palveluita ja täydentää iäkkäiden hoivaa ammattitaitoa vaativissa palveluissa. Toisaalta tutkimukset eivät yksiselitteisesti kerro, millaisia vaikutuksia muutokset virallisten hoivapalveluiden määrässä aiheuttavat epävirallisen hoivan tarjontaan. Kääntöpuolena tutkimuksissa on havaittu, että epävirallinen hoiva heikentää työllisyyttä ja mahdollisesti vähentää hoivaajien tuloja. Erityisesti vaikutusten on arveltu koskevan naisia ja vaativaa tai säännöllistä hoivaa antavia. Pitkällä aikavälillä seuraukset voivat kasvaa ja vaikuttaa hoivaajien tuleviin työmahdollisuuksiin ja eläkkeisiin. Puolestaan myös työllisyyden ja korkeampien tulojen havaittiin vaikuttavan epävirallisen hoivan tarjontaan. Tämä tarkoittaa, että vaikutukset saattavat koskea erityisesti tiettyjä sosioekonomisia ryhmiä. Väestön ikääntyminen luo paineita julkisten pitkäaikaishoivan palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Koska epävirallinen hoiva korvaa tarvetta osalle palveluista on sen budjettivaikutus merkittävä. Toisaalta tällöin taakka ja kustannukset hoivasta siirtyvät julkisyhteisöltä läheisten harteille. Pitkäaikaishoivaa koskevissa politiikkatoimenpiteissä tulisikin arvioida paitsi julkistaloudellisia säästöjä, myös epävirallisen hoivan laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia varsinkin pitkällä aikavälillä