Liikuntapaikkojen koetun riittävyyden yhteys aikuisväestön fyysisen aktiivisuuden laatuun ja määrään

Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 20–54-vuotiaat vantaalaiset. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko liikuntapaikkojen koettu riittävyys yhteydessä aikuisväestön fyysisen aktiivisuuden laatuun ja määrään. Samalla työ tarjoaa Vantaan liikuntapalveluille tietoa 20–54-vuotiaiden fyysisestä aktiivisuudesta sekä sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen koetusta riittävyydestä Vantaalla vuosina 2013–2015. Tutkimuksen aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) Vantaan aineistoa vuosilta 2013–2015 (n=1386). ATH-tutkimuksen aineisto kerätään kyselylomakkeella satunnaisotannalla. (Kaikkonen ym. 2015.) Kaikissa analyyseissa on otettu huomioon otanta-asetelma ja katoa korjaavat analyysipainot. Kaikissa tutkimuskysymyksissä on huomioitu taustamuuttujina ikä, sukupuoli ja koulutustausta. Inaktiiviset kokivat vähiten tarvetta sisäliikuntapalveluille. Inaktiiviset kokivat käyttämiensä sisäliikuntapaikkojen riittävyyden heikommaksi kuin hyötyliikkujat (p=0,00) ja kuntoilijat (p=0,00). Myös hyötyliikkujat kokivat käyttämänsä palvelun riittävyyden heikommaksi kuin kuntoilijat (p=0,00). Sisäliikuntapaikkojen koettu riittävyys oli melkein merkitsevästi yhteydessä viikoittaiseen kevyen (p=0,02 eli p<0,05) ja ripeän (p=0,03 eli p