Videoblogi tekstilajina

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa videoblogia ilmiönä sekä selvittää, millaiset piirteet videoblogille ovat tyypillisiä ja millaisia vuorovaikutussuhteita videoblogissa luodaan. Aihe on ajankohtainen ja relevantti, koska videoblogi sosiaalisen median formaattina kasvattaa suosiotaan koko ajan, mutta suosiostaan huolimatta sitä on tutkittu erittäin vähän. Tutkimusongelmaa lähestytään seuraavilla kysymyksillä: 1) Millainen on videoblogin tekstilaji? ja 2) Millaisilla kielellisillä ja visuaalisilla keinoilla videoblogissa rakennetaan vuorovaikutussuhteita? Tutkimuksen aineistona on 15 suomenkielistä, Youtube-videopalveluun ladattua videoblogia. Aineisto on kerätty kolmelta (3) suomalaiselta Youtube-käyttäjältä, jotka ovat mmiisas, eeddspeaks ja Soikkuu. Aineistovideoiksi on valittu jokaiselta kanavalta vuoden 2016 aikana julkaistuista videoista viisi (5) suosituinta eli eniten näyttökertoja kerännyttä videota. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu tekstilajiteorioihin. Teoreettisena taustana toimii rakennepotentiaalimallin teoria sekä systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Tekstilajia tarkastellaan rakenteellisesta näkökulmasta ja sen rakennetta analysoidaan rakennepotentiaalimallin avulla. Vuorovaikutussuhteiden analyysiin käytetään visuaalisen kieliopin teoriaa sekä SF-teorian interpersoonaista metafunktiota, jolla kuvataan tekstissä rakentuvia suhteita. Videoblogin tekstilaji rakentuu yhdeksästä rakenneosasta, jotka ovat orientaatio, päätös, havainnollistaminen, oma kokemus, ongelma, ratkaisu, mielipide, yhteenveto ja mainostus. Näistä rakenneosista välttämättömiä ovat orientaatio, päätös, havainnollistaminen sekä oma kokemus ja valinnaisia ongelma, ratkaisu, mielipide, yhteenveto ja mainostus. Jotta teksti voi kuulua videoblogin tekstilajiin, on siinä esiinnyttävä ainakin kaikki välttämättömät rakenneosat. Videoblogissa vuorovaikutusta esiintyy pääasiassa vloggaajan ja katsojien välillä tai videolla esiintyvien vloggaajien välillä. Vuorovaikutus vloggaajan ja katsojan välillä on tyypillisesti ns. vaativaa vuorovaikutusta: vloggaaja ottaa katsekontaktin suoraan katsojaan ja puhuttelee katsojia pääasiassa käskyin ja kehotuksin. Vloggaajien kesken tapahtuva vuorovaikutus taas näyttäytyy katsojan näkökulmasta tarjoavana, kun vloggaaja ei ota suoraa katsekontaktia katsojaan. Tutkimuksen tulokset antavat pohjan videoblogien lingvistiselle tutkimukselle. Vaihtoehtoja vlogitekstien jatkotutkimukselle on monenlaisia, ja tulevaisuudessa vlogeja voisi tarkastella esimerkiksi vuorovaikutuksellisuuden tai kaupallisuuden näkökulmasta