Iäkkäiden omaishoitajien tukien tarve ja saadut tuet, koettu terveys sekä puolisohoivan merkitys : Haastattelututkimus iäkkäille, yli 84-vuotiaille Jyväskylän omaishoitajille

Tähän tutkimukseen haastattelin yhdeksää iäkästä (haastatteluhetkellä 84–88-vuotiasta) omaishoitajaa Jyväskylän kaupungista. Haastattelut toteutin keväällä 2017, helmi-maaliskuun vaihteessa. Haastattelut tehtiin omaishoitajien kodeissa. Pääasiassa haastatteluissa olivat paikalla vain omaishoitaja ja haastattelija, mutta muutamassa haastattelutilanteessa myös omaishoidettava oli läsnä. Haastatteluissa pyrin selvittämään muun muassa iäkkäiden omaishoitajien saamia tukipalveluita ja tarjolla olevien tukipalveluiden käyttöä. Palveluihin sisältyivät sekä kunnalliset että yksityisesti hankitut palvelut. Haastatteluissa palveluiden osalta selvisi, etteivät iäkkäät omaishoitajat juuri käyttäneet heille kuuluvia omaishoitajien vapaita. Vapaiden käyttämättömyyteen oli eri syitä, mutta yksi johtava syy oli se, ettei omaishoidettavaa puolisoa haluttu sijoittaa laitokseen vapaan ajaksi. Joko omaishoidettava puoliso itse ilmaisi, ettei halua mennä tai sitten omaishoitaja itse ajatteli sen olevan hoidettavalle puolisolle epämieluisaa. Haastatteluissa pyrin selvittämään myös kuinka iäkkäät omaishoitajat kokivat fyysisen ja psyykkisen terveydentilansa ja jaksamisensa omaishoitajina. Tutkimuksessa selvisi, että pääasiassa he jaksoivat hyvin ja kokivat, vakavistakin sairauksista huolimatta, elämänlaatunsa hyväksi ja pärjäävänsä omaishoitajina. Kenenkään kohdalla fyysiset sairaudet tai psyykkinen vointi eivät olleet vaaraksi omaishoitotilanteelle. Omaishoitajien kanssa käytiin läpi myös puolisohoivaa ja sen vaikutusta omaishoitotilanteeseen sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Sillä, että haastatellut hoivasivat nimenomaan puolisoaan, oli kaikkien kohdalla positiivinen vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja se koettiin voimavarana omaishoivatyössä. Haastatteluissa tuli esiin kaikkien kohdalla myös perheeltä saatu tuki, joten myös sitä sivutaan tutkimustuloksissa. Perheeltä saatu tuki, apu ja turva oli merkityksellistä ja tärkeää. Avunantajina ja tukena olivat lähinnä lapset ja heidän jälkikasvunsa.For this thesis, nine family caregivers, aged from 84 to 88, were interviewed. They all lived in Jyväskylä at the time of the survey. The interviews were carried out in February and March 2017. Family caregivers were interviewed at their houses and sometimes the cared one was also with interviewer and caregiver. The aim of this thesis was to discover the services these elderly caregivers have used or needed. These services could be public or private. It turned out that they were mostly content with the services they had. One need was help with the cleaning and another was having somebody to keep company to the cared one. Another finding was that the caregivers did not use the free days they had. Mostly, they did not want to leave the cared ones into a senior house in order to have a day off. Another target of this thesis was to discover how family caregivers consider their physical and mental health and quality of life. They were mostly content with their health, including mental health. They felt that their health allows them to be able to take care of their spouse and they felt joy in taking care of their spouse. They considered it natural to be a caregiver in the marriage after all their years together. The results also indicated that family caregivers received help from their families, mostly from their children and grandchildren. They were very thankful about this help and the help was very significant. They also were very proud of their off-spring and told many stories about their childhood