Saattohoidon kehittäminen tehostetun palveluasumisen yksiköissä : Hoitajien näkökulma

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tehostettujen palveluasumisyksiköiden työntekijöiden kokemuksia saattohoidon toteutumisesta tällä hetkellä ja tavoitteena tuottaa uutta tietoa hoitotyöntekijöille saattohoidon laadun kehittämiseksi sekä kysyä mahdollisia lisäkou-lutustarpeita. Aihe tuli LLKY:ltä, koska saattohoidon kehittäminen oli ajankohtainen tehostetun palveluasumisen lisääntyessä. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin hoitohenkilökunnalle suunnatulla kyselylomakkeella, jossa oli sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Vastauksia tuli 101 kpl, joten aiheesta saatiin kattavasti kokemustietoa. Niiden analysoinnissa käytettiin sekä induktiivista sisällönanalyysia että PASW Statistics for Windows 18 -ohjelmaa. Tutkimuksen mukaan hyvän saattohoidon yhdeksi tärkeimmäksi seikaksi nousi asukkaan kivunhoito. Myös asukkaan ja omaisten huomioiminen ja heidän toiveidensa toteutus koettiin tärkeäksi osaksi saattohoitoa. Lisäkoulutusta toivottiin mm. lääkehoidosta, omaisten kohtaamisesta sekä varsinaisesta saattohoidon toteuttamisesta. Saattohoitoneuvottelun ja -päätösten toteuttamisessa todettiin olevan kehittämistä. Tutkimuksen myötä nousi esiin mahdollisiksi jatkotutkimusaiheiksi hoitotahdon noudattaminen saattohoitotyössä sekä vanhusväestön näkökanta aiheesta. Kyselyjen perusteella olisi myös mielenkiintoista tutkia, millä keinoilla voitaisiin parantaa hoitajien valmiuksia tukea omaisia saattohoidossa.The purpose of this thesis was to describe the experiences of the nursing staff in the nursing homes in Suupohja Area Health and Social Services Joint Municipal Board (LLKY) regarding the realization of terminal care at the moment. Furthermore, the aim of this thesis is to provide new information to help care workers to develop the quality of terminal care, and to find out about the possible needs for further training. This study was commissioned by LLKY as the ever increasing need for assisted living requires developing terminal care. This study was carried out as a questionnaire aimed at the nursing staff. Both multiple-choice and open questions were used in the questionnaire. The outcome was quite comprehensive, with a total of 101 answers. The analysing methods of the study were inductive content analysis and PASW Statistics for Windows 18 statistical analysis software. According to this study, sufficient pain management is one of the most crucial factors in good terminal care. Observing the needs of both the patient and his/her loved ones was seen as an integral part of the terminal care. Medical treatment, encountering patients' next-of-kin, and carrying out the actual terminal care were seen as some of the areas for further training. Implementing both the terminal care meetings and the decisions for terminal care seem to require development, according to this study. Possible further studies could be done on how the patient's living will is taken into consideration during terminal care, and how the elderly patients feel about the living will. In addition, it would be interesting to study how to improve the nursing staff's readiness to support the patients' loved ones during terminal care