Tukihenkilö kehitysvammaisen lapsen sosiaalisen hyvinvoinnin mahdollistajana : Tukihenkilötoimintamallin luominen Loviisan kaupungin vammaispalveluille

Opinnäytetyön lähtökohtana oli Loviisan kaupungin vammaispalveluiden tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Vammaispalveluilla oli tarve kehittää tukihenkilötoimintaa sen toiminnan periaatteiden (asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisy ja tasa-arvo) mukaisesti, jotta kaikki palvelua tarvitsevat lapset saisivat tukihenkilön. Vammaispalveluissa oli huomattu tukihenkilötoiminnan ongelma eli tukihenkilön vaikea löydettävyys tuettavalle asiakkaalle. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Loviisan kaupungin vammaispalveluille tukihenkilötoimintamalli, jonka avulla vammaispalvelut auttaa tukihenkilöä ja tukihenkilöä tarvitseva kehitysvammaista lasta löytämään toisensa nykyistä helpommin. Tavoitteena oli myös selvittää, miten kehitysvammainen lapsi ja hänen perheensä hyötyvät tukihenkilötoiminnasta. Työn viitekehys muodostui kehitysvammaisuuden, kehittämistutkimuksen, tukihenkilötoiminnan, lainsäädännön ja kehitysvammaisen lapsen sosiaalisen hyvinvoinnin perustasta. Kehittämistutkimus valittiin opinnäytetyön menetelmäksi, koska nykyistä tukihenkilötoimintaa kehitettiin työelämälähtöisesti tarkoituksena parantaa asiakkaan tilannetta. Kehittämistutkimuksen lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus. Kehittämistutkimuksessa menetelminä käytettiin prosessi- ja kyselymenetelmiä. Prosessimenetelmällä luotiin palveluprosessikuvaus ja kyselyn avulla selvitettiin muun muassa tukihenkilöön oikeutettujen lasten ja heidän perheidensä hyötymistä tukihenkilötoiminnasta. Kysely lähetettiin 12 perheelle. Tukihenkilötoiminnan palveluprosessi (asiakkuuden vireille tulo, tarpeen selvittäminen, toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen, arviointi ja asiakkuuden päättyminen) auttaa vammaispalveluissa kehitysvammaista lasta asiakkaana ja selkiyttää sen toimintaa. Vammaispalvelut auttaa tukihenkilötoimintamallin (määritelmä, asiakas, tukihenkilötoiminnan järjestämisvelvollisuus, tukihenkilötoiminnan rahoitus, tukihenkilön myöntämisen perusteet, tukihenkilön hankinta ja tukihenkilölle maksettava korvaus) avulla kehitysvammaisia lapsia saamaan tukihenkilön. Tukihenkilötoiminta voi tukea vanhempien ohella kehitysvammaisten lasten osallistumista (muun muassa harrastukset ja vapaa-ajanvietto) yhdenvertaisesti ympäröivään yhteiskuntaan kuten vastaavan ikäisillä ei-vammaisilla lapsilla. Kehitysvammaisen lapsen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja itsenäistymistä voidaan lisätä tukihenkilötoiminnan avulla. Tukihenkilö mahdollistaa tuettavalle lapselle esteettömän sosiaalisen hyvinvoinnin.The purpose of this development work was to develop the support person activities of the town of Loviisa. In the disability services it is difficult to find a support person for an intel-lectually disabled child, who is justified to support person activities (client). The objective of this development work was to develop a model how the support person and a client find each other. The aim was also to clarify how the client can benefit from the support person activities. It was also important to develop activities by disability services, in order that all children, who need services, can get the support person. The action-theoretical framework consists of the disability, the development method, the support person activities, the law and the social well-being of the intellectually disabled child. A purpose was also to increase the participation, equality and emancipation of the client. The research-based development method was utilised in this work, because the old model was based on working life. The approach was based on an activity analysis and the met-hods were based on an enquiry and process model. The service model was created by a method of the process. The enquiry was sent to 12 families. The support person activities (definition, client, purchase on the support person, and com-pensation, which will be paid to the support person) will help the intellectually disabled child as a client in disability services. The parents, but also the support person activities can support the participation of intellectually disabled children’s equality to surrounding society as the same aged non-disabled children. Sociality, independency and participati-on can be increased by the support person activities. The support person can enable the social well-being of an intellectually disabled child