Väärinymmärretty kiusaaminen?

Tässä työssäni tutkin kiusaamista laajempana kuin se ilmiö, johon nykyiset kiusaamisen vastaiset ohjelmat yrittävät tarttua. Tutkin kiusaamista ilmiönä, joka pakenee selkeitä määritelmiä, koskettaa tavallisia lapsia tavallisissa koululuokissa ja jonka poistaminen ei onnistu seuraamalla kaavamaisesti manuaalia tai rankaisemalla yksittäisiä lapsia. Tarkastelen kiusaamista ulkopuoliseksi joutumisen pelkona, joka juontaa juurensa ryhmän muodostumiseen perustavasti kuuluvista piirteistä ja on näin osa normaalia ryhmän rakennetta. Tutkin kiusaamista myös koulun vertaavia käytäntöjä ja normatiivisuuden vaatimusta heijastavana toimintana. Vertailu ja normaalia kohti pyrkiminen palkitsemalla ja rankaisemalla piirtyy oppilaille toimintatapana, joka on käypä myös koulun virallisessa toimintakulttuurissa. Foucault’n dispositiivi toimii työkaluna kiusaamistilanteiden tarkastelussa. Dispositiivin avulla voidaan tutkia vallan muotoja, niiden tarkoitusperiä ja vaikutuksia eri tilanteissa. Dispositiivien tarkastelu paljastaa toimintatapojen ristiriitaisuuksia ja niiden avulla voidaan nähdä rakenteita, jotka ovat vastakkaisia ja mahdollisesti kumoavat toistensa vaikutuksia. Tämän tutkimuksen tarkoitus on herättää uusia ajatuksia kiusaamisilmiön tarkasteluun. Jos voisimme nähdä ilmiön laajemmasta näkökulmasta, voisimme ehkä löytää tehokkaampia keinoja kiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämiseen