Puheterapeuttiopiskelijoiden ammatti-identiteetin ja ammatillisen osaamisen kehittyminen syventävän kliinisen harjoittelun aikana

Opintojen loppuvaiheessa logopedian opiskelija suorittaa syventävän kliinisen oppimisjakson, joka on neljän kuukauden mittainen harjoittelu puheterapeutin ohjauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon tai opetustoimen puheterapiapalveluja tarjoavassa yksikössä (Humanistisen tiedekunnan opinto-opas 2015–2016, 2015). Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä puheterapeuttiopiskelijoiden ammatti-identiteettiin ja ammatilliseen osaamiseen liittyvät osa-alueet kehittyvät syventävän kliinisen harjoittelun aikana. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 16 puheterapeuttiopiskelijaa. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, joka koostui avoimista kysymyksistä, monivalintakysymyksistä sekä väittämästä. Kysely jaettiin kolmeen osa-alueeseen; taustatietokysymyksiin, ammatti-identiteettiin liittyviin muuttujiin sekä ammatilliseen osaamiseen liittyviin muuttujiin. Tulosten tarkastelussa hyödynsin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tulokset osoittivat, että syventävä kliininen harjoittelu vahvisti merkitsevästi opiskelijoiden ammatti-identiteettiä ja ammatillista osaamista. Harjoittelun alussa opiskelijoiden välillä oli eroja ammatti-identiteettiin liittyvissä osa-alueissa, mutta kaiken kaikkiaan opiskelijoiden ammatti-identiteetti vahvistui tasaisesti harjoittelun aikana. Puheterapeuttiopiskelijoiden ammatillinen osaaminen kehittyi eniten syventävän kliinisen harjoittelun aikana käytännön osaamisen ja menetelmien tuntemisen osalta. Yllättävänä tuloksena joidenkin opiskelijoiden ammatti-identiteettiin ja ammatilliseen osaamiseen liittyvät osa-alueet vaikuttivat heikentyvän syventävän kliinisen harjoittelun aikana. Tutkimuksen perusteella näyttäisi, että opiskelijoilla, joilla oli aiempaa koulutusta tai opintoja, kehittyi ammatti-identiteetti heikommin kuin opiskelijoilla, joilla aiempaa koulutusta tai opintoja ei ollut. Pienen tutkimusjoukon vuoksi tuloksiin täytyy suhtautua varauksella. Aiheesta ei ole tehty aiemmin tutkimusta Suomessa, mutta tulokset ovat samansuuntaisia muiden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammatti-identiteettiä tarkastelevien tutkimusten kanssa. Toimivaa ammatti-identiteetin ja ammatillisen osaamisen kehittymistä tarkastelevaa mittaria voisi olla hyödyllistä kehittää, sillä sitä voisi hyödyntää kliinisen harjoittelun kehittämisessä monipuolisemmaksi