Demokratia pohjoismaisessa varhaiskasvatuksessa

Työni tarkastelee demokratiaa pohjoismaisen varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tavoitteenani on muodostaa kokonaiskuvaa demokratian määritelmistä kokoamalla yhteen tutkimustuloksia tieteellisistä julkaisuista sekä analysoimalla pohjoismaisia varhaiskasvatuksen asiakirjoja. Näkökulmani painottuu erityisesti arjen demokratiaan ja sen merkitykseen varhaiskasvattajien ja lasten välisissä suhteissa. Tarkastelen demokratian ohessa siihen olennaisesti liittyviä käsitteitä: osallisuutta, tasa-arvoa, solidaarisuutta, oikeuksia, vastuullisuutta ja vaikutusvaltaa. Poiketen aiemmasta suomalaista varhaiskasvatusta ohjaavasta asiakirjasta, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2016 demokratiasta on maininta käsitteenä. Suomessa demokratiaa on tutkittu vain vähän varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkielmani aihe vaikuttaisi siis olevan tuore, ja näin ollen tutkielmalleni on tilaa suomalaisen tutkimuksen ja tieteen kentällä. Sisällönanalyysi toimii väljänä teoreettisena kehyksenä tutkielmalleni. Demokratia ja Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teorian käsitteet muodostavat työni teoreettisen viitekehyksen. Demokratia-käsitteenä toimii punaisena lankana läpi työn. Habermasin teorian käsitteiden avulla taas tarkastelen lasta toisaalta kasvatuksen kohteena tulevaisuuden kansalaisuutta varten ja toisaalta aktiivisena ja demokraattisena toimijana nykyhetkessä. Tutkielmani osoittaa, että demokratia kuuluu merkitykselliseksi osaksi pohjoismaista varhaiskasvatusta. Demokraattisten arvojen ja toimintaperiaatteiden edistäminen ja opettaminen nähdään investointina tulevaisuuteen. Pohjoismaisessa varhaiskasvatuksessa pidetään tärkeänä myös pyrkimystä kohti lasten mahdollisuutta osallistua, valita ja vaikuttaa tässä ja nyt