Tutkielma sukupuolen jäsentämisestä sosiologian ja arjen tiedossa

Pro gradu -tutkielmassa analysoin sukupuolen jäsentämisen tapoja sosiologisessa ja feministisessä tutkimuksessa, sekä kahdessa translakiuudistusta koskevassa verkkokeskustelussa Helsingin Sanomien ja Iltasanomien verkkosivuilla. Sukupuoli on merkittävä arkielämää jäsentävä luokittelun tapa. Myös sosiologisessa tutkimusperinteessä sukupuoli on tärkeä tutkimuskohde, mutta se, mitä sukupuolella oikeastaan tarkoitetaan jää usein tarkentamatta niin arjessa kuin tieteellisessä teoriassa. Sukupuolta koskevaa arkitietoa on tarkasteltu normit haastavien sukupuolikokemusten avulla, erityisesti trans- ja intersukupuolisuutta tutkimalla. Arkielämän normatiivista ymmärrystä sukupuolesta lähestytään tavallisesti sisäisesti yhtenäisenä logiikkana, jossa naisen ja miehen välisen eronteon lisäksi myös jako normaaliin ja poikkeavaan näyttäytyy yksiselitteisenä, me ja muut -ajattelua myötäilevä erontekona. Sukupuolessa on kysymys ruumiiden luokittelemisesta ja nimeämisestä pääasiallisesti binääriseen mies-nainen-jakoon mahduttamalla. Määrittelykäytännöt ovat peräisin ihmisiltä, ne ovat kulttuurisia ja yhteiskunnallisia sopimuksia. Sukupuolta koskeva ymmärrys kietoutuu osaksi ruumista koskevaa ymmärrystä niin tieteessä kuin arjessa, joten sukupuolta ymmärtääkseen on tunnettava ruumiin ja ruumiillisuuden tutkimusta. Sovellan kulttuurisen analyysin mallia sekä sosiologian erontekoja ja kategorioita koskevaa teoriaa tarkastellessani sukupuolta koskevien merkitysten tuottamista sekä, miten sukupuoli jäsentyy arkielämän nimeämiskäytännöissä. Sukupuoli paikallistuu ja jäsentyy niin tarkastelemassani teoriassa kuin empiirisessä aineistossa monin tavoin. Erilaiset jäsennystavat pitävät sisällään erilaisia oletuksia siitä, mikä on mahdollista ja toivottavaa, mikä paheksuttavaa tai uhkaavaa sukupuolisuutta. Sukupuolen ”paikaksi” voidaan ymmärtää niin ruumis kuin yksilön kokemus. Verkkokeskusteluissa ruumiin ja kokemuksen saama merkitys yhdistyy yksilön ja yhteiskunnan väliseen neuvotteluun määrittelyvallasta. Sukupuoli on yhteiskunnallisen järjestyksen mittari ja turvaaja, mutta sen ”oletusarvot” voidaan määrittää monin tavoin. Sukupuolta koskevat jäsennykset eivät ole jakautuneet vain enemmistön ja vähemmistön välisiin näkökulmaeroihin, vaan jäsennystavat ovat moninaisia. Näkökulmien vastakkaisuuksien sijaan voidaan puhua myös niiden rinnakkaisuuksista ja limittäisyyksistä