Sotilasrikosten seuraamukset ja rangaistuslajin valinta kurinpitomenettelyssä

Sotilasrikosten käsittely kurinpitomenettelyssä on nopeutettua rikosprosessia. Kurinpitomenettelyä sovelletaan sekä varusmiespalvelustaan suorittaviin sotilaisiin, että kantahenkilökuntaan kuuluviin sotilaisiin. Vuosittain kurinpitomenettelyssä käsitellään 2000-3000 tapausta. Tutkielman alkupuolella käydään läpi sotilasoikeudenhoidon perusteita ja määritelmiä. Pääpaino on kurinpitomenettelyn eri vaiheiden ja toimijoiden läpikäymisellä. Tarkoituksena on, että myös sotilaskurinpitoa tuntematon henkilö saa riittävän käsityksen menettelystä ja sen periaatteista kokonaisuutena. Seuraavaksi käsittelyyn tulevat kurinpitomenettelyssä käytettävät kurinpitorangaistukset sekä rangaistuslajin valintaprosessi. Kurinpitorangaistuksia käsiteltäessä arvioidaan kunkin rangaistuksen piirteitä, käyttöä sekä vaikutuksia kurinpitokäytännössä. Rangaistuslajin valintaa käsittelevä luku keskittyy kuvaamaan niitä sääntöjä, ohjeita ja harkintamalleja, joiden pohjalta valinta eri rangaistuslajien välillä tehdään. Tutkielman loppupuolella keskitytään rangaistuskäytännön arviointiin esitellen samalla varsinaiset ja epävarsinaiset sotilasrikokset. Erityisesti huomioita kiinnitetään rangaistuskäytännön yhtenäisyyden arvioimiseen. Tutkielman tarkoituksena on arvioida eri rangaistuslajien käytännön vaikutuksia ja tehokkuutta sekä niiden käyttöä kurinpitotoiminnassa. Johtopäätöksenä todetaan, että rangaistuslajien ankaruus ja tehokkuus käytännössä eivät välttämättä seuraa säädettyä ankaruusjärjestystä. Lisäksi yhdenvertaisuuteen liittyviä havaintoja tehdään siitä, että rangaistuslajin valintaan ja rangaistuksen ankaruuteen saattavat vaikuttaa sellaiset tekijät kuten rangaistun henkilö, rankaisijan henkilö ja rangaistuksen täytäntöönpanon ajankohta