Selkäkivun ennaltaehkäisyn ja hoidon interventiokeinot - katsaus kirjallisuuteen

Työperäiset selkävaivat ovat yksi yleisimmistä työperäisistä terveysongelmista ja niiden aiheuttamat sairauspoissaolot, työkyvyn heikkeneminen ja ennenaikainen eläköityminen ovat merkittävä taloudellinen kustannus yhteiskunnalle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla työterveyshuollossa tai muussa ympäristössä annettavaa ohjausta ja interventioita sekä niiden vaikuttavuutta selkäkipujen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Opinnäytetyö on osa HUS Siltasairaala -hanketta ja tehdään toimeksiannoksi Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikölle. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto on analysoitu induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyön aineistona on käytetty 10 vertaisarvioitua tutkimusta, jotka on julkaistu vuosien 2004–2015 aikana. Aineisto on hankittu systemaattisella tiedonhaulla kahdesta eri tietokannasta, ja hakua on täydennetty manuaalisesti. Tulosten mukaan selkäkivun ehkäisyssä ja hoidossa käytetyt ohjauksen ja tiedon lisäämisen interventiokeinot ovat henkilökohtaista tai ryhmässä toteutettua selkäkipua käsittelevää opetusta ja ohjausta, kirjallista ja visuaalista materiaalia sekä työpaikalla tapahtuvaa ergonomiaohjausta. Vertaistuki ja psykologikäynnit toimivat sosiaalisen ja psykologisen tuen keinoina. Fyysistä toimintakykyä pyritään parantamaan terveydenhuollon ammattilaisten suorittamilla tutkimuksilla, fysioterapialla sekä lihaskuntoharjoitteilla. Näillä interventiokeinoilla voidaan vaikuttaa selkäkivusta kärsivien henkilöiden selkäkipuun liittyviin tietoihin, uskomuksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Lisäksi ne voivat myös vähentää selkävaivoihin ja -kipuun liittyviä kielteisiä tunnekokemuksia, fyysisiä oireita ja sairaslomapäivien määrää sekä parantaa elämänlaatua ja toimintakykyä. Opinnäytetyön tulokset antavat tietoa siitä, millaisilla keinoilla selkäkipua voidaan ehkäistä ja vähentää ennen kuin selkäkipupotilas päätyy erikoissairaanhoidon piiriin. Tulokset osoittavat, että kyseiset interventiokeinot voivat olla tehokkaita selkäkivun ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Ne voivat edistää selkäkivusta kärsivien hyvinvointia sekä psyykkisellä, fyysisellä että sosiaalisella tasolla. Tuloksia voi mahdollisesti hyödyntää perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, joissa esimerkiksi erilaiset yksilö- ja ryhmäohjaukset ovat toteutettavissa. Relevantti tieto ja tukeminen voivat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja asenteisiin ja siten ehkäistä selkävaivojen syntyä tai pahenemista.Work-related back pain is one of the most common occupational health problems. It causes sickness absence, decreased work performance and early retirement, which are a major cost to the society. The purpose of this study was to describe how patient education and other interventions could prevent or reduce lower back pain in occupational and other settings, as well as to describe the effects which the interventions had on patients suffering from lower back pain. This study was part of the HUS Siltasairaala project commissioned by the musculoskeletal and plastic surgery department of HUS. The methodology used in this study was based on literature review of articles in peer-reviewed journals. The data analysis was conducted by using content analysis. A total of 10 articles published between 2004–2015 were selected and analyzed for this study. The articles were collected from two different databases along with manual search. The results showed that the interventions of guidance and education used in preventing and treating lower back pain were distinguished as patient education on back pain for individuals or groups, textual and visual material, and guidance on ergonomics on work places. Peer support and visits to a psychologist functioned as means of psychological and social support. Examinations by health care professionals, physiotherapy and physical exercise aimed to improve physical ability. These interventions could affect the knowledge, beliefs, attitudes, and behavior of people suffering from lower back pain. In addition, the interventions could reduce pain-related negative emotions, physical symptoms and the number of sickness absence as well as improve the ability to function and quality of life. The study provides information on what kind of means can prevent and decrease back pain before the patient needs special health care. The results lead to the conclusion that these interventions can be effective in preventing and treating lower back pain. They can improve the physical, mental, and social well-being of patients suffering from lower back pain. The results can be valuable in primary and occupational health care, where for instance personal and group education can be implemented. Relevant information and support can have an effect on people’s behavior and attitudes, and thus prevent or reduce lower back pain