Vanhempien kokemuksia lastensa kuulo-ongelmista ja kuulon kuntoutuksesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia lapsensa kuulo-ongelmista ja kuulon kuntoutuksesta. Sen tavoitteena oli, että terveydenhoitajat voivat hyödyntää lasten kuulo-ongelmista saatua tietoa terveydenhoitajan työssä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kuulon kuntoutuksen menetelmistä, kuulon kuntoutuspolusta ja äkillisen kuulonmenetyksen hoitamisesta. Opinnäytetyö oli osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsinki Ear Instituten yhteistä laadun kehittämishanketta. Helsinki Ear Institute on tinnituksen ja kuulovammojen tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut lääkäriasema. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruuta varten haastateltiin kahta vanhempaa. Tulosten mukaan perheet olivat hyväksyneet lapsen kuulo-ongelman, vanhempien antama tuki lapselle lisäsi lapsen ja perheen hyvinvointia. Lapset hyväksyivät kuulovaurionsa, kun heillä oli vanhempiensa tuki. Haastatteluissa ilmeni, että lapsen elämää kuormitti pelko kuulonmenetyksestä ja tinnituksesta johtuva unenpuute. Lapsen voimavaroina olivat kehittynyt tunne-elämä, hankalien tilanteiden ongelmaratkaisutaidot ja entisten harrastusten jatkuminen. Tuloksissa ilmeni, että perheiden tulisi saada tasokasta ja oikeanaikaista kuulon kuntoutusta, kun kuulo-ongelma todetaan. Lasten kasvaessa ja kehittyessä perheet tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen. Vanhemmat tarvitsivat tukea ja tietoa lapsen terveen itsetunnon kehittymiseen, nukkumiseen, lasten harrastamiseen ja lapsen ammatinvalinta tilanteessa. Vanhemmat tukivat lasta ja hänen kykyä tunnistaa tekijät, jotka lisäävät esimerkiksi tinnituksen häiritsevyyttä. Lisäksi hoitavan tahon olisi hyvä tietää millaista tukea kuulo-ongelmista kärsivät lapset ja heidän perheensä tarvitsevat. Opinnäytetyön tutkimustuloksista nousi esiin kuulo-ongelmaisen lapsen psyykkinen kuorma, jonka oli aiheuttanut jatkuva korvien soiminen. Kuulon kuntoutuksessa olisi tärkeää huomioida myös lapsen psyykkinen hyvinvointi. Jatkotutukimusaiheiksi ehdotan selvitystä, miten kuulo-ongelmaisen lapsen psyykkinen hyvinvointi toteutuu osana kuulon kuntoutusta ja miten peruskouluissa tehdään asennekasvatusta kuulosuojainten käytön edistämisestä.The purpose of the thesis was to clarify parent´s experiences and thoughts about their child´s endurance in everyday life and hearing rehabilitation. The aim of the thesis was to make use of parent´s experiences to improve the welfare of hearing impaired children and to support the nurse´s work. Hearing rehabilitation methods and rehabilitation counseling according to the rehabilitation path were presented in the thesis. In addition the thesis described the treatment of sudden loss of hearing. The partners of this thesis were Helsinki Ear Institute and Tikkurila Laurea. The thesis was carried out as a qualitative research. The data collection method was a theme interview, which was conducted to two parents. According to the results the families had an accepting attitude towards hearing problems which added to their quality of life. Hearing-impaired child accepted tinnitus as part of life. The life of children with hearing problems was burdened with fear of losing their hearing and the lack of sleep due to tinnitus. The young people´s resources were a balanced emotional wellbeing, problem-solving skills and the continuation of an old hobby. Families need to get good quality hearing rehabilitation at the right time when the hearing problem has been diagnosed. They also need support when the children and the young people are growing up. Parents need support and knowledge about a child´s healthy development of self-esteem, sleeping and hobbies and the child´s career choice. The people and institutes close to the child for example school health care should know what kind of rehabilitation would best support the families´resources in their everyday life. The results of the thesis emphasized the psychological stress caused by a continuous ringing ear. The hearing rehabilitation should better take into account a child´s mental health. In the future research should focus on the mental health care of children who are given hearing rehabilitation. In addition it could be studied how elementary schools promote the awareness of protecting hearing